- tutkimusohjaaja, ennustepäällikkö
- makrotaloustiede, talouspolitiikka
- Puh. +358-40 940 2287
- E-mail: ilkka.kiema@labore.fi
- Laboressa: 1.8.2015 alkaen
- Koulutus: FT, VTT
2014 Does a leverage ratio requirement increase bank stability? Journal of Banking & Finance 39, 240–254 (together with E. Jokivuolle).
2014 Why do we need Countercyclical Capital Requirements? Journal of Financial Services Research 46, 55-76 (together with Jokivuolle, E. and Vesala, T.).
2008 Commercial piracy and intellectual property policy. Journal of Economic Behavior & Organization 68, 304-318.
2019 Bank Stability and the European Deposit Insurance Scheme. Revue de l’OFCE Special Issue (“Economic policies in the euro area after the crisis”), 113-142 (together with Jokivuolle. E.).
2013 99.9% – Really? Bank of Finland Research Discussion Papers 25/2013 (together with Jokivuolle. E.).
2011 Leverage ratio requirement, credit allocation and bank stability. Bank of Finland Research Discussion Papers 10/2011 (together with Jokivuolle, E.).
2010 Credit Allocation, Capital Requirements and Output. Bank of Finland Research Discussion Papers 17/2010 (together with Jokivuolle, E. and Vesala T.).
Muut julkaisutTuottavuus ja voimavarojen kohtaanto – Digitaalisten palveluiden tuottavuuden taso ja kehitys Suomessa heikko. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2021:58 (yhdessä Markku Stenborgin, Janne Huovarin, Mika Malirannan ja Peter Elmgrenin kanssa).
Lyhyen aikavälin kilpailukyvyn eteenpäin katsova arviointi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:53 (yhdessä Janne Huovarin, Peetu Keskisen, Sakari Lähdemäen ja Juuso Villasen kanssa).
Tuottavuus ja kilpailukyky Suomessa. Mistä kilpailukyky koostuu ja mihin sitä tarvitaan? Valtiovarainministeriön julkaisuja 2020:81 (yhdessä Markku Stenborgin, Janne Huovarin ja Mika Malirannan kanssa).
Erikokoisten yritysten rooli taloudessa ja kasvun aikaansaamisessa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:7 (yhdessä Hannu Karhusen, Santtu Kerkon ja Sakari Lähdemäen kanssa).
Tuottavuuden tila Suomessa: Miksi sen kasvu pysähtyi, käynnistyykö se uudelleen? Valtiovarainministeriön julkaisuja 2019:21 (yhdessä Markku Stenborgin, Janne Huovarin ja Mika Malirannan kanssa).
The Finnish Potential Output: Measurement and Medium-term Prospects. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 13/2019 (together with Jysmä S., Kuusi T. and Lehmus M.).
- – Kohti pientä taantumaa – poikkeuksellisina aikoina
- – Rahan painamisella voi olla arvaamattomat seuraukset
- – Eurooppa syöstiin kriisistä toiseen – uuteen sukellukseen on oltava valmiina
- – Kasvu vahvinta ensi vuonna – Suomen talouden dynamiikka mainettaan parempi
- – Kulutusjuhlaa vielä odotellaan – vahvempi kasvu jakaantuu kahdelle vuodelle
- – Hystereesi ja koronakriisin seuraukset
- – Vientimaiden toipuminen määrittää talouskasvua – elvytys on halvempaa kuin pitkäaikaistyöttömyys
- – Suomi pysähtyi – nopea kriisistä toipuminen saattaa yhä onnistua
- – Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
- – Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden muutokseen
- – Maltillistuva nousukausi poistaa työttömyyttä yllättävään tahtiin – työllisyyskehitys eriytyy ikäryhmittäin
- – Suomi ei ollutkaan toivoton tapaus – kasvu jatkuu vahvana
- – Mitäs me sanoimme jo kaksi vuotta sitten?
- – Talous kasvaa jos politiikkavirheet vältetään
- – VTV:n lämpökartta täydentää kuvaa hallituksen finanssipolitiikasta
- – EU-sääntelykehikon nettomenouraa ei pitäisi sitoa komission uudistusehdotuksiin
- – Julkinen talous kuntoon ajan kanssa ja monin keinoin
- – Budjetin tulisi tukea vahvemmin pitkän tähtäimen kasvua
- – Hyvinvointialueiden rahoitusmalli on ongelmallinen
- – Finanssipolitiikan viritykselle kannattaa etsiä uusia mittareita
- – Talouspolitiikan EU-koordinaatiota on syytä uudistaa
- – Koronarajoitusten jatko palvelee myös talouskasvua
- – Euroopan vakausmekanismin uudistukset eivät luo kannusteita velkajärjestelyihin
- – Varautumisjärjestely lisää pankkisektorin vakautta
- – Eurooppalaisen ohjausjakson roolia ei ole syytä paisuttaa
- – Pääomamarkkinaunioni edistää talouskasvua
- – PT:n lausunto poikkeusolojen mekanismin käyttöönotosta
- – Elpymisrahaston lainamuotoinen tuki sopii huonosti EU-maiden välisen solidaarisuuden tavoitteisiin
- – Euroopan investointipankin COVID-19 -takuurahaston merkitys voi jäädä toivottua pienemmäksi
- – Komission ehdotus oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta kaipaa täsmennystä
- – Euroalueen maiden valtiosopimuksen merkitys näkyisi vasta myöhemmin
- – Uusin eurobudjettisuunnitelma on edeltäjiään parempi mutta yhä ongelmallinen
- – Euroalueen budjetin käyttökohteiden valinta olisi vaikeaa
- – VTV toteaa perustellusti, että veropolitiikka olisi voinut olla hallituskaudella kireämpää
- – Kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestely ei turvaa pankkien vakautta, jos yksimielisyyden periaatteesta ei voi hätätilassa poiketa
- – Uuden rahoituskehyksen mukainen rahojen Brysselin kautta kierrättäminen on perusteltua vain osittain
- – Koheesiopolitiikan asetuspaketti sitoo koheesiorahoituksen komission suosituksiin ja lisää näin komission valtaa
- – Komission investointien vakausjärjestelyä koskeva ehdotus sirpaloittaa unionin rahoitusta
- – Uudistusten tukiohjelma lisäisi komission kykyä vaikuttaa jäsenmaiden poliittisiin linjauksiin
- – Valtion velkakirjavakuudellisten arvopaperien kokeilut on syytä mahdollistaa
- – Sote- ja maakuntauudistuksen huonosti tunnetut kustannukset lisäävät julkisen talouden suunnitelman epävarmuutta
- – Sote- ja maakuntauudistuksen kustannuksista kaivattaisiin riippumatonta analyysiä
- – Tasaväkisten ja tavoitteiltaankin muuttuvien ennustelaitosten vertailu on vaikeaa
- – Komission ehdottama rakenne- ja investointirahastojen toiminnan uudistus sopii huonosti toissijaisuusperiaatteeseen
- – Komission finanssipoliittista sopimusta muistuttavassa direktiiviehdotuksessa on perusteeton kehitysuravaatimus
- – Suomelle hyväksyttävä yhteisen kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestely ei takaisi pankkijärjestelmän vakautta vakavassa kriisissä
- – Euroopan valuuttarahaston todennäköisin kehityssuunta ei vie sijoittajanvastuun rahaliittoon
- – Komission ehdotukset vievät Euroopan rahaliittoa kauemmas Suomen kaipaamasta sijoittajanvastuun liitosta
- – Yhteinen talletussuoja saattaa lisätä talletuspakojen riskiä vakavassa, koko euroalueen laajuisessa kriisissä
- – Valtioiden velkajärjestelymekanismi on tarpeen, mutta vaikea toteuttaa
- – Markkinakurin rahaliitossa keskitettyä ohjausta tulee pitkällä tähtäimellä karsia
- – Valtion budjettialijäämää olisi ollut syytä supistaa nopeammin
- – Hallituksella on perusteettoman optimistinen kuva toimiensa työllisyysvaikutuksista
- – Lausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018–2021
- – Lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle Ison-Britannian kansanäänestyksen tuloksen vaikutuksista
- – Lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle Julkiset talouden suunnitelmasta vuosille 2017–2020