Julkaisut kansainvälisissä tieteellisissä aikakauskirjoissa Working papers and conference proceedings

2019 Bank Stability and the European Deposit Insurance Scheme. Revue de l’OFCE Special Issue (“Economic policies in the euro area after the crisis”), 113-142 (together with Jokivuolle. E.).

2013 99.9% – Really? Bank of Finland Research Discussion Papers 25/2013 (together with Jokivuolle. E.).

2011 Leverage ratio requirement, credit allocation and bank stability. Bank of Finland Research Discussion Papers 10/2011 (together with Jokivuolle, E.).

2010 Credit Allocation, Capital Requirements and Output. Bank of Finland Research Discussion Papers 17/2010 (together with Jokivuolle, E. and Vesala T.).

Muut julkaisut

Tuottavuus ja voimavarojen kohtaanto – Digitaalisten palveluiden tuottavuuden taso ja kehitys Suomessa heikko. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2021:58 (yhdessä Markku Stenborgin, Janne Huovarin, Mika Malirannan ja Peter Elmgrenin kanssa).

Lyhyen aikavälin kilpailukyvyn eteenpäin katsova arviointi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:53 (yhdessä Janne Huovarin, Peetu Keskisen, Sakari Lähdemäen ja Juuso Villasen kanssa).

Tuottavuus ja kilpailukyky Suomessa. Mistä kilpailukyky koostuu ja mihin sitä tarvitaan? Valtiovarainministeriön julkaisuja 2020:81 (yhdessä Markku Stenborgin, Janne Huovarin ja Mika Malirannan kanssa).

Erikokoisten yritysten rooli taloudessa ja kasvun aikaansaamisessa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:7 (yhdessä Hannu Karhusen, Santtu Kerkon ja Sakari Lähdemäen kanssa).

Tuottavuuden tila Suomessa: Miksi sen kasvu pysähtyi, käynnistyykö se uudelleen? Valtiovarainministeriön julkaisuja 2019:21 (yhdessä Markku Stenborgin, Janne Huovarin ja Mika Malirannan kanssa).

The Finnish Potential Output: Measurement and Medium-term Prospects. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 13/2019 (together with Jysmä S., Kuusi T. and Lehmus M.).

Labore-blogi

• – Muuttunut tilastokäytäntö tiukentaa Suomen velkaantumisen rajoitteita
• – Miten työn tuottavuuden kasvu vaikuttaa kestävyysvajeeseen?
• – Miten paljon big data muuttaa talousennustajan työtä?
• – Suomen Pankki ei laskenut työajan pidennyksen vaikutuksia, vaan oletti ne

Policy Brief

• 1/2020 – Koronakriisin ja sen hillitsemiseksi asetettujen rajoitusten talousvaikutuksista

Talousennuste

• – Kohti pientä taantumaa – poikkeuksellisina aikoina
• – Rahan painamisella voi olla arvaamattomat seuraukset
• – Eurooppa syöstiin kriisistä toiseen – uuteen sukellukseen on oltava valmiina
• – Kasvu vahvinta ensi vuonna – Suomen talouden dynamiikka mainettaan parempi
• – Kulutusjuhlaa vielä odotellaan – vahvempi kasvu jakaantuu kahdelle vuodelle
• – Hystereesi ja koronakriisin seuraukset
• – Vientimaiden toipuminen määrittää talouskasvua – elvytys on halvempaa kuin pitkäaikaistyöttömyys
• – Suomi pysähtyi – nopea kriisistä toipuminen saattaa yhä onnistua
• – Talous jäähtyy – työllisyystavoitteen toteutumisen arviointi on vaikeaa
• – Epävarmuus painaa talouskasvua – Suomi sopeutunut hyvin ammattirakenteiden muutokseen
• – Maltillistuva nousukausi poistaa työttömyyttä yllättävään tahtiin – työllisyyskehitys eriytyy ikäryhmittäin
• – Suomi ei ollutkaan toivoton tapaus – kasvu jatkuu vahvana
• – Mitäs me sanoimme jo kaksi vuotta sitten?
• – Talous kasvaa jos politiikkavirheet vältetään

Esimerkkiperheet

• – Lapset supistavat tuloeroja ja muokkaavat inflaatiota
• – Lomautus tekee loven lompakkoon – hyvätuloisen perheen tulot supistuvat lomautuksen vuoksi eniten
• – Ensi vuonna eläkeläisten ostovoima kasvaa vahvimmin, työttömien heikoimmin

Toimialaennuste

• – Kauppa ja liike-elämän palvelut, matkailu- ja ravintola-ala sekä teollisuus ja rakentaminen
• – Reaaliset ja nimelliset yksikkötyökustannukset – toimialoittaista tarkastelua
• – Teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden näkymät syksyllä 2015

Lausunto

• – VTV:n lämpökartta täydentää kuvaa hallituksen finanssipolitiikasta
• – EU-sääntelykehikon nettomenouraa ei pitäisi sitoa komission uudistusehdotuksiin
• – Julkinen talous kuntoon ajan kanssa ja monin keinoin
• – Budjetin tulisi tukea vahvemmin pitkän tähtäimen kasvua
• – Hyvinvointialueiden rahoitusmalli on ongelmallinen
• – Finanssipolitiikan viritykselle kannattaa etsiä uusia mittareita
• – Talouspolitiikan EU-koordinaatiota on syytä uudistaa
• – Koronarajoitusten jatko palvelee myös talouskasvua
• – Euroopan vakausmekanismin uudistukset eivät luo kannusteita velkajärjestelyihin
• – Varautumisjärjestely lisää pankkisektorin vakautta
• – Eurooppalaisen ohjausjakson roolia ei ole syytä paisuttaa
• – Pääomamarkkinaunioni edistää talouskasvua
• – PT:n lausunto poikkeusolojen mekanismin käyttöönotosta
• – Elpymisrahaston lainamuotoinen tuki sopii huonosti EU-maiden välisen solidaarisuuden tavoitteisiin
• – Euroopan investointipankin COVID-19 -takuurahaston merkitys voi jäädä toivottua pienemmäksi
• – Komission ehdotus oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta kaipaa täsmennystä
• – Euroalueen maiden valtiosopimuksen merkitys näkyisi vasta myöhemmin
• – Uusin eurobudjettisuunnitelma on edeltäjiään parempi mutta yhä ongelmallinen
• – Euroalueen budjetin käyttökohteiden valinta olisi vaikeaa
• – VTV toteaa perustellusti, että veropolitiikka olisi voinut olla hallituskaudella kireämpää
• – Kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestely ei turvaa pankkien vakautta, jos yksimielisyyden periaatteesta ei voi hätätilassa poiketa
• – Uuden rahoituskehyksen mukainen rahojen Brysselin kautta kierrättäminen on perusteltua vain osittain
• – Koheesiopolitiikan asetuspaketti sitoo koheesiorahoituksen komission suosituksiin ja lisää näin komission valtaa
• – Komission investointien vakausjärjestelyä koskeva ehdotus sirpaloittaa unionin rahoitusta
• – Uudistusten tukiohjelma lisäisi komission kykyä vaikuttaa jäsenmaiden poliittisiin linjauksiin
• – Valtion velkakirjavakuudellisten arvopaperien kokeilut on syytä mahdollistaa
• – Sote- ja maakuntauudistuksen huonosti tunnetut kustannukset lisäävät julkisen talouden suunnitelman epävarmuutta
• – Sote- ja maakuntauudistuksen kustannuksista kaivattaisiin riippumatonta analyysiä
• – Tasaväkisten ja tavoitteiltaankin muuttuvien ennustelaitosten vertailu on vaikeaa
• – Komission ehdottama rakenne- ja investointirahastojen toiminnan uudistus sopii huonosti toissijaisuusperiaatteeseen
• – Komission finanssipoliittista sopimusta muistuttavassa direktiiviehdotuksessa on perusteeton kehitysuravaatimus
• – Suomelle hyväksyttävä yhteisen kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestely ei takaisi pankkijärjestelmän vakautta vakavassa kriisissä
• – Euroopan valuuttarahaston todennäköisin kehityssuunta ei vie sijoittajanvastuun rahaliittoon
• – Komission ehdotukset vievät Euroopan rahaliittoa kauemmas Suomen kaipaamasta sijoittajanvastuun liitosta
• – Yhteinen talletussuoja saattaa lisätä talletuspakojen riskiä vakavassa, koko euroalueen laajuisessa kriisissä
• – Valtioiden velkajärjestelymekanismi on tarpeen, mutta vaikea toteuttaa
• – Markkinakurin rahaliitossa keskitettyä ohjausta tulee pitkällä tähtäimellä karsia
• – Valtion budjettialijäämää olisi ollut syytä supistaa nopeammin
• – Hallituksella on perusteettoman optimistinen kuva toimiensa työllisyysvaikutuksista
• – Lausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018–2021
• – Lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle Ison-Britannian kansanäänestyksen tuloksen vaikutuksista
• – Lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle Julkiset talouden suunnitelmasta vuosille 2017–2020

Muut julkaisut

• Labore-raportti 36 – Customer Loyalty Programmes and Consumers
• Labore-raportti 32 – Kanta-asiakasjärjestelmät ja kuluttajat