Lapset supistavat tuloeroja ja muokkaavat inflaatiota

Esimerkkiperheet 2021–2023

• TUTUSTU ESIMERKKIPERHESOVELLUKSEEN!

  Julkaisimme syksyn 2021 ennusteen yhteydessä esimerkkiperheportaalin, jossa voit itse tuottaa perheitä kuvaavia graafisia esityksiä. Voit myös valita palkansaajaperheiden lasten lukumäärän. Muun muassa lasten lukumäärän kasvaessa tuloerot kaventuvat ja pienituloisen yksinhuoltajan kohtaama inflaatiovauhti supistuu jonkin verran.

  

  Käytä esimerkkiperhesovellusta täällä!

• Johdanto

  

  Syksyn talousennusteeseen liittyvissä esimerkkiperhelaskelmissa Palkansaajien tutkimuslaitos seuraa seitsemän kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Tänä vuonna julkistamme myös esimerkkiperhesovelluksen, jonka käyttäjä voi tuottaa perheitä kuvaavia graafisia esityksiä. Sovelluksessa käyttäjä voi myös valita palkansaajaperheiden lasten lukumäärän. Lasten lukumäärän kasvaessa tuloerot kaventuvat ja pienituloisen yksinhuoltajan kohtaama inflaatiovauhti supistuu jonkin verran.

  Bruttotulot

  Esimerkkiperhelaskelmissa palkansaajakotitalouksien ansiokehityksen on aiemmin oletettu vastaavan Palkansaajien tutkimuslaitoksen talousennusteen mukaista ansiotasoindeksin kasvua. Tällainen oletus on ongelmallinen nykyisessä suhdannetilanteessa, jossa työllisyys paranee voimakkaasti. Jos työmarkkinoille syntyy paljon keskimääräistä alhaisemman palkkatason työpaikkoja, uudet työpaikat alentavat palkansaajien keskimääräisiä ansioita kuvaavaa ansiotasoindeksiä. Tällöin vakituisessa työsuhteessa olevien henkilöiden palkkataso saattaa keskimäärin nousta ansiotasoindeksiä nopeammin.

  Tällä kertaa palkkatulojen oletettu kehitys perustuu yksinkertaiseen regressiomalliin, jossa palkkakehitystä selitetään ansiotasoindeksin muutoksella ja palkansaajien yhteenlaskettujen työtuntien määrän muutoksella. Mallista seuraa, että neljän palkansaajakotitalouden palkkatulot kasvavat 2,4 prosenttia vuonna 2021, 2,5 prosenttia vuonna 2022 ja 2,0 prosenttia vuonna 2023.

  Työmarkkinatukea saavat työttömät olivat viime vuonna oikeutettuja epidemiakorvaukseen, mikä näkyy kuluvana vuonna tulojen supistumisena. Myös eläkeläispariskunnan ansiokehitys jää poikkeuksellisen heikoksi kuluvana vuonna kansaneläkeindeksin ja työeläkeindeksin vähäisestä kasvusta johtuen.

  Käytettävissä olevat tulot

  Soteuudistuksessa käyttöön otettavien uusien hyvinvointialueiden on kaavailtu aloittavan toimintansa 1.1.2023. Samassa yhteydessä kunnallisvero alenee ja valtionvero nousee. Suomen hallitus on asettanut tavoitteekseen, ettei kenenkään verotus kiristyisi tai alenisi uudistuksen johdosta. Vuoden 2023 osalta laskelmassamme on oletettu, että tämä tavoite toteutuu ja soteuudistuksesta johtuva valtionverotuksen kiristyminen on kunkin perheen kohdalla samansuuruinen kuin vastaava kunnallisveron alennus.

  Käytettävissä olevat nimelliset tulot kasvavat vuosina 2021–23 prosentuaalisesti eniten hyvätuloisen perheen ja vähiten työmarkkinatukea saavan työttömän kohdalla. Aikavälillä 2012–23 työmarkkinatukea saavan työttömän tulot ovat kuitenkin kasvaneet prosentuaalisesti eniten ja hyvätuloisen perheen vähiten.

  Perhekohtaiset kulutuskorit ja ostovoima

  Perheille on laskettu kulutustutkimuksen perusteella niille ominaiset kulutuskorit, joiden hintakehitys kuvaa perheiden kohtaamaa inflaatiovauhtia. Omistusasunnossa asuvat perheet ovat pitkään hyötyneet omistusasumisen kustannusten asuntojen vuokria hitaammasta kasvusta, mutta ennusteessamme omistusasumisen kustannusten kasvu kiihtyy suunnilleen samansuuruiseksi vuokrien kasvun kanssa.

  Eläkeläispariskunnan kulutuskorin hinta kasvaa lähivuosina eniten ja toimihenkilöperheen vähiten. Toimihenkilöperhe on esimerkkiperheistämme ainoa, jolla on asuntolainaa, ja sen kohtaamaa inflaatiovauhtia alentaa asuntolainojen alhainen korkotaso.

  Käytettävissä olevat tulot ja perhekohtaisten kulutuskorien hintakehitykset määräävät yhdessä perheiden ostovoiman. Ostovoimaa tarkasteltaessa prosentuaalinen kasvu on lähivuosina vahvinta hyvätuloisen perheen ja heikointa työmarkkinatukea saavan työttömän kohdalla.

  Pidemmän aikavälin ostovoimavertailussa vuokralla asumisen omistusasumista nopeampi hintojen nousu alentaa vuokralla asuvien – kahden yksin asuvan työttömän, yksinhuoltajaperheen ja työntekijäperheen – ostovoimaa kolmeen muuhun perheeseen verrattuna. Vuosina 2012-23 toimihenkilöperheen ostovoima on kasvanut eniten ja ansiosidonnaista saavien työttömien ostovoimakehitys on ollut heikointa.

  Ostovoiman muutos 2012–2020 (keskimäärin), 2021, 2022 ja 2023

  

  Käytettävissä olevien tulojen nimellinen kehitys 2012–2023

  

  Ostovoiman kehitys 2012–2023

  

  

• Hyvätuloisen perheen verotus kevenee hivenen ja ostovoima kasvaa

  Palkansaajaperheiden ansiotulojen ennustetaan kasvavan 2,4 prosenttia vuonna 2021, 2,5 prosenttia vuonna 2022 ja 2,0 prosenttia vuonna 2023. Vuonna 2022 hyvätuloisen perheen verotus kevenee jonkin verran, ja myös yhteenlasketut veronluontoiset sosiaaliturvamaksut alenevat hivenen (0,15 prosenttiyksikköä). Siksi myös käytettävissä olevat nimelliset tulot kasvavat nopeasti, ja ostovoima kasvaa.

  Ennusteessamme omistusasumisen aiemmin vain maltillisesti kohonneet kustannukset kääntyvät vuosina 2021-23 entistä vahvempaan kasvuun (2,9 prosenttia vuonna 2021, 1,4 prosenttia vuonna 2022 ja 1,6 prosenttia vuonna 2023). Tämä rajoittaa jonkin verran hyvätuloisen perheen ostovoiman kasvua, vaikka perhekohtainen inflaatio säilyy silti melko maltillisena.

  

  Hyvätuloisen perheen tulokehitys 2012–2020 (keskimäärin), 2021, 2022 ja 2023

  

  Ostovoiman muutos 2012–2020 (keskimäärin), 2021, 2022 ja 2023

  

• Toimihenkilöperhe kohtaa pienimmän inflaation

  Ansiotulojen kasvu nostaa toimihenkilöperheen ostovoimaa lähivuosina. Toimihenkilöperheellä on muista esimerkkiperheistämme poiketen asuntovelkaa, ja myös asuntolainan verovähennysoikeiden asteittainen poistaminen vuoteen 2023 mennessä rajoittaa toimihenkilöperheen käytettävissä olevien tulojen kasvua. Perheen ainoat tulonsiirrot ovat lapsilisiä, jotka kaksilapsisen perheen tapauksessa ovat pysyneet noin 200 eurossa koko tarkasteluajanjakson ajan.

  Toimihenkilöperheen inflaatio jää vuosina 2022 ja 2023 muiden perheiden inflaatiota alhaisemmaksi. Yksi syy tähän ovat asuntolainojen alhaisina pysyvät korot, jotka näkyvät vain asuntovelallisen perheen kulutuskorissa.

  

  Toimihenkilöperheen tulokehitys 2012–2020 (keskimäärin), 2021, 2022 ja 2023

  

  Ostovoiman muutos 2012–2020 (keskimäärin), 2021, 2022 ja 2023

  

• Työntekijäperheen ostovoima kasvaa hitaammin

  Työntekijäperheen ostovoima kehittyy hivenen heikommin kuin hyvätuloisen perheen tai toimihenkilöperheen. Tämä perustuu hyvätuloiseen perheeseen verrattuna käytettävissä olevien bruttotulojen heikompaan kehitykseen ja toimihenkilöperheeseen verrattuna nopeampaan inflaatiovauhtiin. Vaikka uudessa ennusteessamme asuntojen vuokrat eivät nouse minään vuonna omistusasumisen kustannuksia oleellisesti nopeammin, asuntolainojen alhaisten korkojen johdosta työntekijäperheen kohtaama inflaatio on hivenen omistusasunnossa asuvan toimihenkilöperheen inflaatiovauhtia nopeampaa.

  Työntekijäperheen ainoat tulonsiirrot ovat lapsilisiä. Kaksilapsisen perheen kohdalla ne pysyvät noin 200 eurossa koko tarkasteluajanjakson ajan.

  

  Työntekijäperheen tulokehitys 2012–2020 (keskimäärin), 2021, 2022 ja 2023

  

  Ostovoiman muutos 2012–2020 (keskimäärin), 2021, 2022 ja 2023

  

• Pienituloisen yksinhuoltajaperheen ostovoima säilyy ennallaan

  Muiden palkansaajien tavoin yksinhuoltaja Sari Siivoojan palkkatulot nousevat vuosina 2021–2023. Yksinhuoltajan verotus kiristyy kuitenkin jonkin verran. Käytettävissä olevat nettotulot kasvavat prosentuaalisesti muiden palkansaajien tuloja vähemmän myös siksi, että yksinhuoltajan saamat tulonsiirrot (lapsilisä, asumistuki ja elatustuki) eivät kasva palkkatulojen tavoin.

  Yksinhuoltajaperheen ostovoima on kasvanut vuosina 2012–20 muiden palkansaajaperheiden ostovoimaa nopeammin, mutta vuosina 2021–23 se vaihtelee vain vähän. Ostovoima jää vuonna 2023 miltei tarkoin vuoden 2020 ostovoiman tasolle.

  

  Yksinhuoltajaperheen tulokehitys 2012–2020 (keskimäärin), 2021, 2022 ja 2023

  

  Ostovoiman muutos 2012–2020 (keskimäärin), 2021, 2022 ja 2023

  

• Lapset supistavat tuloeroja ja pienituloisen inflaatiota

  

  Palkansaajien tutkimuslaitos julkistaa osana taloustieteellisten tutkimuslaitosten yhteistä Taloustieteen taju -hanketta esimerkkiperheportaalin, joka mahdollistaa esimerkkiperheiden ansiotulojen, käytettävissä olevien tulojen, inflaatiovauhtien ja ostovoiman interaktiivisen vertailun. Lisäksi portaalin käyttäjä voi vaihdella palkansaajaperheiden lasten lukumäärää. Vertailtavina on hyvätuloinen perhe, toimihenkilöperhe, työntekijäperhe sekä pienituloisen yhden palkansaajan perhe, joista kuhunkin voi kuulua nollasta neljään lasta.

  Laskelmiemme yksinhuoltajalle, Sari Siivoojalle, maksetaan lapsilisää, yleistä asumistukea ja elatustukea. Tukien määrä kasvaa lapsiluvun kasvaessa. Jos Sari Siivoojalla ei olisi lapsia vaan hän asuisi yksin, hänen ainoa tulonsiirtonsa olisi joinakin vuosina maksettava pienehkö määrä yleistä asumistukea (27–65 euroa). Kolmen muun palkansaajaperheen ainoan tulonsiirron muodostavat lapsilisät.

  Pienituloisimman ja suurituloisimman palkansaajaperheen käytettävissä olevien tulojen vertailu osoittaa, että tuloerot pienenevät lapsiluvun kasvaessa. Lapsiperheiden tuloerot kaventuvat tarkastelujaksolla jonkin verran mutta lapsettomien perheiden eivät. Yksinhuoltajan saamien tukien vaikutus nettotuloihin on siis kasvanut palkkatuloihin verrattuna.

  Laskimme Tilastokeskuksen kulutustutkimusaineistoon perustuvat kulutuskorit erikseen lapsiluvultaan poikkeaville versioille esimerkkiperheistä. Yksinhuoltajaperheen tapauksessa lasten havaittiin pienentävän kulutuskorin hintojen nousua. Toisin sanoen yksinhuoltajan ostamien tuotteiden ja palvelujen hinnat ovat kohonneet hivenen vähemmän kuin vastaavan yksin asuvan aikuisen. Sama tulos pätee vähäisemmässä määrin myös hyvätuloisen pariskunnan ja työntekijäperheen kohdalla.

  Toimihenkilöperheen kohdalla tilanne on päinvastainen. Yksi selitys tähän on, että toimihenkilöperhe on perheistämme ainoa, jonka kulutuskoriin vaikuttavat asuntolainojen korot. Tarkastelujaksolla korkokehitys alentaa toimihenkilöperheen inflaatiovauhtia, mutta koska lapset kasvattavat sekä toimihenkilöperheen lapsilisien muodossa saamia tuloja että perheen menoja, lapsiperheessä korkojen vaikutus inflaatioon on vähäisempää kuin lapsettomassa perheessä.

  Käytettävissä olevien tulojen suhdeluku pienituloisen yksin asuvan tai yksinhuoltajan ja hyvätuloisen pariskunnan välillä 2011–2023

  

  Inflaatioero nelilapsisen perheen ja lapsettoman perheen välillä 2013–2023

  

• Työttömien ostovoima heikkenee

  Työttömien nimellisansiot kasvavat työllisten ansioita hitaammin, ja kummankin työttömän verotus kiristyy hivenen. Tomi saa työmarkkina- ja asumistuen lisäksi toimeentulotukea, ja siksi Tomi oli vuonna 2020 oikeutettu väliaikaiseen 75 euron kuukausittaiseen epidemiakorvaukseen syys-joulukuussa 2020. Korvaus vastaa 25 euron kuukausittaista korotusta toimeentulotukeen koko vuodelle jaettuna. Väliaikaisen tuen poistuminen näkyy vuonna 2021 Tomin käytettävissä olevien tulojen laskuna.

  Työttömien kotitalouskohtainen inflaatio on korkein. Vuosina 2022 ja 2023 tähän vaikuttaa asumismenojen suuri osuus työttömien kokonaiskulutuksesta (noin 40 prosenttia): koska vuokrat kasvavat keskimääräistä hintatasoa nopeammin, niiden suuri osuus kulutuskorissa kasvattaa työttömien inflaatiota muihin perheisiin verrattuna. Kummankin työttömän ostovoima heikkenee vuosina 2021–2023.

  

  Ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla/työmarkkinatuella olevan työttömän tulokehitys 2012–2020 (keskimäärin), 2021, 2022 ja 2023

  

  Ostovoiman muutos 2012–2020 (keskimäärin), 2021, 2022 ja 2023

  

• Kuluvan vuoden heikko indeksikehitys painaa eläkeläispariskunnan ostovoimaa

  Kuluvana vuonna sekä työeläkeindeksin että kansaneläkeindeksin kasvu on poikkeuksellisen hidasta. Tämä näkyy eläkeläispariskunnan tulokehityksessä: käytettävissä olevat nimellistulot kasvavat kuluvana vuonna vain 0,4 prosenttia. Eläkeläispariskunnan inflaatiota kasvattaa mm. omistusasumisen kustannusten nousu, ja eläkeläispariskunnan ostovoima supistuu kuluvana vuonna peräti puolitoista prosenttia.

  Esimerkkilaskelmien eläkeläispariskunta ei saa eläkkeiden lisäksi muita tulonsiirtoja, eikä Eino ja Eila Eläkeläisen vero-asteissa tapahdu suuria muutoksia vuosina 2021–23. Työeläkeindeksi ja kansaneläkeindeksi kasvavat jälleen nopeammin vuosina 2022 ja 2023, ja ostovoima säilyy silloin suunnilleen ennallaan.

  

  Eläkeläispariskunnan tulokehitys 2012–2020 (keskimäärin), 2021, 2022 ja 2023

  

  Ostovoiman muutos 2012–2020 (keskimäärin), 2021, 2022 ja 2023

  

• Menetelmäkuvaus

  Esimerkkiperhelaskelmissa tarkastellaan ansiotulojen, tulonsiirtojen, verojen ja veronluonteisten maksujen kehitystä sekä niiden vaikutusta erilaisten esimerkkiperheiden ostovoimaan. Laskelmissa on huomioitu kaavaillut ja toteutuneet muutokset verotukseen, sosiaalivakuutusmaksuihin sekä sosiaaliturvaan. Lisäksi esimerkkiperhelaskelmissa huomioidaan asuntolainan hoitokulujen, vuokrien ja ay-jäsenmaksujen vaikutukset saatuihin tulonsiirtoihin sekä verovähennyksiin. Nämä laskelmat on tehty 1.10.2021 käytettävissä olleilla tiedoilla ja oletuksilla.

  Kullekin esimerkkiperheelle on laskettu myös Tilastokeskuksen kulutustutkimusaineistoon perustuvat kotitalouskohtaiset kulutuskorit, mikä mahdollistaa esimerkkiperheiden kohtaamien erisuuruisten inflaatiovauhtien vaikutuksen huomioimisen laskettaessa perheiden ostovoiman kehitystä. Tämän vuoden esimerkkiperhelaskelmat kattavat vuodet 2012–2023.

  Esimerkkiperheiden valinnassa on pyritty kuvaamaan monipuolisesti suomalaisia kotitalouksia. Kotitalouksista neljä edustaa erilaisia palkansaajaperheitä, ja loput kolme kotitaloutta edustavat erilaisia etuudensaajia. Palkansaajakotitaloudet eroavat toisistaan tulo- ja koulutustason, perherakenteen ja asumismuodon osalta. Laskelmissa palkansaajat edustavat sukupuolensa sekä ammatti- ja koulutusnimikkeidensä mukaisia mediaanituloisia.

• Liitetaulukot

  Liitetaulukko 1. Esimerkkiperhelaskelmien oletukset

  

  Liitetaulukko 2. Hyvätuloisen pariskunnan tulojen kehitys

  

  Liitetaulukko 3. Toimihenkilöperheen (2 lasta) tulojen kehitys

  

  Liitetaulukko 4. Työntekijäperheen (2 lasta) tulojen kehitys

  

  Liitetaulukko 5. Pienipalkkaisen yksinhuoltajaperheen (1 lapsi) tulojen kehitys

  

  Liitetaulukko 6. Yksinasuvan työmarkkinatuella olevan työttömän tulojen kehitys

  

  Liitetaulukko 7. Yksinasuvan ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla olevan työttömän tulojen kehitys

  

  Liitetaulukko 8. Eläkeläispariskunnan tulojen kehitys