Julkistaloustieteen lohkolla tutkitaan politiikka toimenpiteitä tulonjaon näkökulmasta. Tehokkuudella tarkoitetaan sitä, että otetaan huomioon ihmisten käyttäytymisvaikutukset uudistuksia tehtäessä. Oikeudenmukaisuudella taas tarkoitetaan sitä, että otetaan huomioon se, että euro pienituloiselle on tärkeämpi kuin euro suurituloiselle.

Tutkimuslohkon keskeisiä tutkimusteemoja ovat: 
  • sosiaalivakuutus
  • verotus
  • sosiaaliturvajärjestelmä
  • eläkejärjestelmä
  • tulonjako

Käynnissä olevat tutkimushankkeet:

  • Vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutukset eläköitymiseen

    Projektissa tutkitaan vuoden 2005 vaikutuksia eläköitymiseen. Tutkimuksessa käytetään hyväksi uudistuksen aiheuttamia muutoksia eläkevarallisuuteen, karttumiin ja lakisääteisiin eläkeikiin. Tutkimme tällä hetkellä uudistusten vaikutusta yrityksiin ja palkkoihin.

  • Tulonjako ja sen dynamiikka

    Suomen akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittama ja prof. Matti Tuomala (TaY) johtama tutkimuskonsortio, ”Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka” (STN-WIP), jatkuu vuonna 2020 (ja koronaviruksen johdosta todennäköisesti vuonna 2021). Tutkimusohjelman työtä esitellään Talous & Yhteiskunta -lehden teemanumerossa ja kesällä 2020 järjestettävässä loppuseminaarissa (joka siirtynee vuodelle 2021).

    (a) Ylisukupolvinen tuloliikkuvuus

    STN-WIP -konsortion Tilastokeskuksesta etäkäyttöön saamaa kokonaisaineistoa on päivitetty vuoteen 2018. Projektissa jatketaan ylisukupolvisen tuloliikkuvuuden tutkimusta päivitetyllä aineistolla. Ensinnäkin tarkastellaan ylisukupolvista liikkuvuuden ja tulonjako- ja segregaatiomittareiden välistä korrelaatiota seutukuntatasolla. Tuloksia raportoidaan Talous & Yhteiskunta -lehden teemanumerossa 3/2020 ja työpaperina loppuvuodesta 2020.

    Toisessa vaiheessa tutkimus tähtää erilaisten vertailuasetelmien muodostamiseen, joissa tarkastellaan lapsuudenaikaisia muuttoja parempien edellytysten alueiden ja vastaavasti huonompien edellytysten alueiden välillä. Työpaperi alkuvuodesta 2021.

    (b) Julkisen sektorin rooli havaittujen tuloriskien tasoittajana

    Tutkimuksessa lasketaan rekisteriaineistoon perustuvat riskipreemiot ekvivalenteille markkinatuloille ja käytettävissä oleville tuloille. Näin saadaan arvio sille, miten suuri merkitys julkisen sektorin tulontasauspolitiikalla on havaittujen tuloriskien kannalta. Riskipreemiot lasketaan tulojen ”yllättävää vaihtelua” mittavien paneeliaineistosta estimoitavien tunnusluvun avulla. Estimointi tehdään aikuisväestöstä ryhmille, jotka on määritelty lähtötilanteen mukaisen sosioekonomisen aseman ja iän (viisivuotisryhmä) perusteella. Arvio tehdään yksilötasolla tilanteesta ennen ja jälkeen finanssikriisin. Työpaperi 2021.

    (c) Tuloerot pidemmän ajan keskitulojen perusteella ja julkisen sektorin rooli

    Tukimuksessa tarkastellaan kokonaisaineistoon perustuva paneeliaineiston (1995-2018) avulla pidemmän aikavälin keskituloja ja niissä mitattuja tuloeroja ja vertailuja syntymävuotiskohorttien välillä. Työpaperi ja artikkeli alkuvuonna 2021.

  • Optimaalinen ulosottojärjestelmä

    Ulosotossa laaja joukko suomalaisia kunkin vuoden aikana, jopa puoli miljoonaa henkilöä. Ulosottojärjestelmällä on potentiaalisia vaikutuksia työn tarjontaan ulosotossa oleville henkilöille. Lisäksi se voi vaikuttaa velkaantumiseen ja velkojen maksamatta jättämiseen. Pyrimme karakterisoimaan optimaalista järjestelmää. Karakterisoinnin tueksi estimoimme työllisyysvaikutukset. Projekti valmistuu vuonna 2021.

  • Anonyymi rekrytointi

    Tutkimme anonyymin rekrytoinnin vaikutusta syrjintään sekä palkatun työntekijän sopivuuteen kyseiseen työtehtävään. Projekti valmistuu vuonna 2021.

  • Makeisveron vaikutukset hintoihin ja kysyntään

    Projektissa tarkastellaan vuoden 2011 makeis- ja virvoitusjuomaveron käyttöönoton, vuosien 2012 ja 2014 korotusten, ja vuoden 2017 makeisveron poiston vaikutuksia hintoihin ja kysyntään. Tärkeässä osassa on sen tarkastelu, miten samankaltaisten verottomien tuotteiden saatavuus vaikuttaa kysynnän muutoksiin. Hyödynnämme tutkimuksessa S-ryhmän kattavaa myyntidataa. Tutkimuksen on tarkoitus valmistua 2020.

  • Asuntolainojen vaikutukset kulutukseen

    Tutkimme asuntolainanoton vaikutusta kuluttamiseen. Tutkimuksessa hyödynnämme Tilastokeskuksen kuluttajatutkimuksia sekä rekisteriaineistoja. Tutkimuksen on tarkoitus valmistua 2021.

Yhteyshenkilöt

Tutkimusohjaaja

Tutkimuslohkon tutkijat

Uusimmat julkaisumme