The Finnish Potential Output: Measurement and Medium-term Prospects

Arviointijulkaisut Sami Jysmä, Ilkka Kiema, Tero Kuusi, Markku Lehmus
Suomen potentiaalinen tuotanto: mittaaminen ja keski-pitkän aikavälin odotukset

Tiivistelmä

Tämä tutkimus koskee Suomen kansantalouden potentiaalisen tuotannon mittaamistapaa ja potentiaalin kasvunäkymiä keskipitkällä aikavälillä. Tutkimuksen lähtökohtana on Euroopan komission käyttämä tuotantofunktiomenetelmä. Siinä kansantalouden tuotantotapaa kuvataan erilaisten tuotantopanosten ja käyttöteknologioiden yhdistelmänä eli tuotantofunktiona. Eri komponentteihin liittyvät suhdannevaikutukset huomioidaan erikseen kokonaissuhdannevaikutuksen laskemiseksi.

Hankkeessa komission menetelmää kehitetään mallintamalla tuotanto aikaisempaa yksityiskohtaisemmin ns. vakioisen työvoima- ja pääomapanoksen välisen substituutiojouston (CES) tuotantofunktion avulla. Lisäksi tuotantofunktion eri komponenttien suhdanneluonteista vaihtelua arvioidaan uudella Sequential Monte Carlo (SMC) -menetelmällä.

Tutkimuksessa havaitaan, että CES-tuotantofunktio soveltuu paremmin kuvaamaan Suomen kansantalouden tuotantotapaa kuin komission käyttämä yksinkertaisempi ns. Cobb-Douglas -tuotantofunktio. CES-tuotantofunktio mahdollistaa myös eri tuotantopanosten, eli työvoiman ja pääoman, käytön tehokkuuden erillisen arvioinnin. Hankkeessa saatujen uusien tulosten mukaan laskusuhdanne alentaa pääoman käytön tehokkuutta, kun taas työvoiman käytön tehokkuuteen se vaikuttaa vain vähän ja jopa tehostavasti.

Mallinnamme SMC-menetelmällä, paitsi tuottavuussarjojen potentiaalin, myös kansantalouden inflaationeutraalin tasapainotyöttömyyden eli NAWRU:n, sekä työvoiman osallistumisasteen rakenteellisen tason. Viimeaikaista kriisiä koskevat arviomme syklisistä vaikutuksista ovat samansuuntaisia komission aikaisempien arvioiden kanssa, mutta 1990-luvun lamaa koskevat arviot ovat vähemmän myötäsyklisiä.

Kaiken kaikkiaan tuloksiemme mukaan suhdannevaihtelut ovat vaikuttaneet kansantalouden tuotantomäärään jonkin verran enemmän kuin komission menetelmää noudattaen on aikaisemmin arvioitu. Erityisesti NAWRU:n ja työvoiman tuottavuuden reaaliaikainen arviointi on kuitenkin uusillakin menetelmillä vaikeaa ja arviot ovat herkkiä revisioitumaan.

Arvioimme myös kansantalouden potentiaalisen tuotannon kasvunäkymiä vuosina 2019–2023 Etlan sektoritasoisen kasvumallin avulla. Käyttämässämme mallissa teknologisen kehityksen, demografian ja kaupan pitkän aikavälin trendien vaikutuksia arvioidaan yhtenäisessä mallikehikossa. Mallin perusuralla tuotannon volyymikasvu tulee olemaan noin 1,5 % vuodessa seuraavien viiden vuoden aikana. Kasvuun vaikuttavat erityisen voimakkaasti informaatioteknologia ja kansainvälisestä kaupasta syntyvä kasvuvaikutus.

Julkaisun tiedot

Jysmä, S., Kiema, I., Kuusi, T. & Lehmus, M. (2019), The Finnish Potential Output: Measurement and Medium-term Prospects, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 13/2019.

  • ISSN: 2342-6799
  • ISBN: 978-952-287-642-3