2019 Kauhanen, M. ja Laine, O.-M., Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa, Palkansaajien tutkimuslaitos, Raportteja 39.

2018 Kauhanen, M. ja Kauhanen, A. (2018), ”Irtisanomissuojan taloudelliset vai- kutukset”, Työpoliittinen aikakauskirja 4/2018, 11-20.

2016 Prinz, C., Vourch, A. and Kauhanen, M., Back to Work: Finland: Improving the Re-employment Prospects of Displaced Workers, OECD, OECD: Paris.

2016 Ojala, S., Nätti, J. ja Kauhanen, M., ”Eriävät osa-aikatyön syyt ja työn laatu”, Yhteiskuntapolitiikka, Vol. 81:3, 259-272.

2016 Maczulskij, T. ja Kauhanen, M. (2016), ”Työmarkkinoiden polarisaatio ja työvoiman liikkuvuus – mihin rutiininomaista työtä tekevät päätyvät?”, Kan- santaloudellinen aikakauskirja 3/2016, 284-296.

2015 Nätti, J., Kauhanen, M. ja Ojala, S. (2016), Määräaikainen työ, henkilöstökou- lutukseen osallistuminen ja työssä pysyminen, Teoksessa Noora Järnefelt (toim.) (2016): Työolot ja työurat: tutkimuksia työurien vakaudesta ja eläk- keelle siirtymisestä, Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 08/2016, 53-76.

2015 Kauhanen, M. and Nätti, J., ”Involuntary temporary and part-time work, job quality and well-being at work”, Social Indicators Research, Vol. 120(3), 789-799.

2015 Ojala, S., Nätti, J. ja Kauhanen, M., “Määräaikaisen työn monet muodot ja laatu”, Hallinnon tutkimus, Vol. 4/2015, 341-355.

• – Mitä tilastoja pitäisi käyttää, kun suomalaisten palkansaajien työaikoja verrataan muihin Euroopan maihin?
• – Aktiivimallissa aktiivinen työnhaku ei riitä
• – Suurilla palkkaeroillako korkeaan työllisyysasteeseen?
• – Tärkeä kiinnittää huomiota myös alityöllisyyteen
• – Menetetty sukupolvi?
• – Suomalaiset eivät halua yksityistää julkisia palveluja
• – Tuloeroilla on väliä
• – Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkunut
• – Pitkäaikaistyöttömyyden kasvuun puututtava

• 111 – Suomalainen palkkarakenne. Muutokset – syyt – seuraukset
• 101 – Työvoimapoliittisen koulutuksen vaikuttavuus kysynnän näkökulmasta
• 96 – Työssäkäynnin ja taloudellisen syrjäytymisen dynamiikka
• 88 – Osa-aikatyö palvelualoilla

• 44 – Ketkä eivät kuulu työttömyyskassaan?
• 42 – Työvoimapula, työvoimakapeikot ja avoimien työpaikkojen laatu – 12 ammattiryhmän tarkastelu
• 39 – Suomalainen palkkataso eurooppalaisessa vertailussa
• 33 – Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla

• 2/2020 – Suomen hyvinvointivaltion tulevaisuus: työllisyys, verotus ja palvelut
• 1/2020 – Koronakriisin ja sen hillitsemiseksi asetettujen rajoitusten talousvaikutuksista

• 331 – Multiple job holding in the changing labour market – evidence from Finland*
• 314 – Where do workers from declining routine jobs go and does migration matter?
• 291 – Migration experience, occupational attainment and subjective perceptions of occupational downgrading
• 290 – Returns to return migration: wage premium of Estonian return migrants from Finland
• 283 – Characteristics and labour market performance of the new member state immigrants in Finland, Germany, the Netherlands and the United Kingdom after the enlargement of 2004
• 282 – Who leaves and who stays? Outmigration of Estonian immigrants from Finland and its impact on economic assimilation of Estonian immigrants in Finland
• 279 – The impact of the near superior’s management on worker wellbeing, retirement intentions, and establishment productivity
• 272 – Involuntary temporary and part-time work, job quality and well-being at work
• 265 – Reasons for using part-time work in the Nordic establishments. Does it make difference for workers and companies?
• 260 – Wage Growth and Mobility Between and Within Firms by Gender and Education
• 242 – The incentive effects of tightened UIB entitlement rules – Empirical evidence from three Nordic countries
• 174 – Temporary Agency Work in Finland
• 161 – Who Move to Depressed Regions? – An Analysis of Migration Streams in Finland in the 1990s

• – Kulutusjuhlaa vielä odotellaan – vahvempi kasvu jakaantuu kahdelle vuodelle
• – Koronakriisin ikäryhmittäiset vaikutukset
• – Suomi pysähtyi – nopea kriisistä toipuminen saattaa yhä onnistua
• – Lomautukset rajussa kasvussa koronaviruspandemian vuoksi

• – Määrällisessä työnhakuvelvollisuudessa tärkeää huomioida yksilöllisiä tekijöitä sekä alueen työmarkkinatilanne
• – Sukupuolten väliseen tasa-arvoon on vielä matkaa
• – Pienten yritysten irtisanomiskynnyksen madaltamista on vaikea perustella positiivisilla työllisyysvaikutuksilla
• – Olisi tärkeä varmistaa kasvupalveluiden yhdenvertainen saatavuus ja laatu
• – Tarvitaan lisää tutkimustietoa vaihtelevaa työaikaa tekevien asemasta ja lainsäädännön toimivuudesta
• – Työttömyysturvan aktiivimalli on epäreilu ja vaikutuksiltaan epäselvä
• – Hallituksen toimenpiteet työvoiman kohtaanto-ongelman vähentämiseksi ovat riittämättömiä
• – Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi työttömyysturvan muuttamisesta