Elina Pylkkänen: Loppuuko velkaantuminen ennen kuin talouskasvu tyrehtyy?
- Työllisyyden kasvu lisää vauhdikkaasti julkisen sektorin tuloja
- Työttömyyden aleneminen vähentää julkisen sektorin menoja
- Palkkasumman kasvu, matalat korot ja maltillinen inflaatio näkyvät välillisten verojen reippaana kasvuna
Valtiontalous tasapainottumassa
Vahva talouskasvu alkaa tasapainottaa valtion taloutta ja velkasuhde (velka/bkt) on saatu taittumaan myös valtiontaloudessa, vaikka velkaantuminen jatkuu vielä ensi vuonnakin. Valtiontalouden menokehitys tasaantuu samalla kun verotulojen kasvu pienentää yli vuosikymmenen ajan jatkunutta sitkeää alijäämää.
Erityisesti työllisyyden nopea kasvu vuoden 2017 lopusta lähtien on parantanut valtiontalouden rahoitusasemaa sekä tulojen että menojen osalta. Työllisyysasteen ennustetaan ylittävän tänä vuonna 72 prosenttia ja olevan ensi vuonna 72,6 prosenttia. Valtion menot kuitenkin edelleen ylittävät tulot vielä tänä ja ensi vuonna. Alijäämän ennustetaan supistuvan vajaaseen kahteen miljardiin euroon vuonna 2019.
Veropolitiikkaa on raamittanut hallituksen tavoitteeksi asettama kokonaisveroasteen alentaminen. Kansantuotteen kasvun ja verotuksen keventämisen seurauksena kokonaisveroaste (verojen ja veronluonteisten maksujen suhde bruttokansantuotteeseen) painuu selvästi alle 43 prosenttiin hallituskauden lopussa.
Valtiotalouden tulot ovat keveästä veropolitiikasta huolimatta kasvaneet hyvän talouskehityksen seurauksena. Yhteisöveron tuotto on lähtenyt suhdanteen siivittämänä kasvamaan, ja sen ennustetaan edelleen kasvavan keskimäärin reilun viiden prosentin vuosivauhtia ennustejaksolla. Veron tuotoksi arvioidaan tänä vuonna reilut 6 miljardia euroa ja ensi vuonna 6,5 miljardia euroa.
Työllisten määrän kasvu ja ansiotason nousu kasvattavat palkkasummaa reilun kolmen prosentin vuosivauhtia. Valtion ansiotuloveron tuotto kasvaa ennusteen mukaan kuitenkin hitaammin. Työntekijän vakuutusmaksujen nousu sekä niiden kompensointi verotusta keventämällä hidastavat ansiotuloveron kertymän kasvua samoin kuin muut pienemmät verokevennykset, lähinnä tulolajikohtaisten verovähennysten kasvattaminen.
Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ja siten kulutuskysyntä kasvavat, kun työllisyys ja palkat nousevat ja verotus kevenee. Tällöin myös välillisten verojen tuoton ennustetaan kasvavan viime vuosia nopeammin. Valtion verotulojen suurin tuloerä on arvonlisävero, jonka tuoton arvioidaan kasvavan noin kolmen prosentin vuosivauhtia. Veron tuoton ennustetaan olevan reilut 18 miljardia euroa tänä vuonna. Osa muiden välillisten verojen kasvusta johtuu verojen korotuksista. Sekä tälle että ensi vuodelle korotetaan mm. tupakka- ja alkoholiveroja. Käyttäytymistä ohjaavien verojen korotukset tosin vähentävät kulutusta ja siten kaventavat veropohjia tuleviltakin korotuksilta.
Vuonna 2017 valtion menot supistuivat menoleikkausten sekä kilpailukykysopimukseen sisältyneiden valtion henkilöstön lomarahaleikkausten ja työnantajamaksujen alentamisen vuoksi. Valtion menojen ennustetaan kasvavan tänä ja ensi vuonna. Menoja kasvattavat mm. työnantajien sairausvakuutusmaksujen lisäalennuksen kompensaatio, sote-uudistuksen käynnistämiseen liittyvät menot sekä puolustusmenot. Myös valtion maksamat palkansaajakorvaukset kasvavat sovittujen palkankorotusten mukaisesti.
Kuntien verotulot kasvavat
Kuntien tuloista noin puolet koostuu verotuloista, vajaat 20 prosenttia valtionosuuksista ja reilut 20 prosenttia toimintatuotoista. Verotuloista kunnallisveron osuus on noin 84 prosenttia, yhteisöveron noin 8 prosenttia ja kiinteistöveron niin ikään noin 8 prosenttia. Kuntatalous on siten altis suhdannevaihteluille, ja verotuotoissa tapahtuvat muutokset heijastuvat välittömästi kuntien rahoitusasemaan.
Kuntasektorin verotulot vähenivät viime vuonna noin 0,7 prosentilla. Syynä verotulojen laskuun olivat ennen kaikkea kilpailukykysopimukseen liittyneet palkansaajamaksujen korotukset sekä sopimuksen kattavuuteen kytketyt ansiotuloveron kevennykset. Ansiotuloverotukseen tehdyt kevennykset tosin kompensoidaan kunnille nettomääräisenä valtionosuusjärjestelmän kautta, mutta kompensaation vaikutus ei näy verotuloina vaan valtionosuuksien lisäyksenä. Myös palkansaajamaksujen korotukset vähentävät vastaavalla määrällä verotettavaa tuloa, mutta tästä aiheutuvaa menetystä valtio ei kompensoi kunnille. Työnantajamaksujen alennukset pienentävät kuitenkin vastaavasti kuntien menoja.
Verrattuna vuoteen 2017 kuntien verotulojen ennustetaan kasvavan 3,7 prosenttia vuonna 2018 ja edelleen 3,5 prosenttia vuonna 2019. Kunnallisveron tuotto kasvaa erityisen suotuisasti työllisyyden parantuessa, etenkin kun työllistyneet tulevat myös työvoiman ulkopuolelta.
Myös eläketulojen kasvu takaa kuntien verotulojen voimakkaamman kasvun lähivuosina. Jos työllisten määrä ei vähene, vaikka eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa, kuntien veropohja kohenee vauhdikkaasti. Keskimääräinen eläketulo nousee vuosittain, kun eläkkeelle siirtyvien eläkkeet ovat keskieläkettä korkeammat. Kunnallisveron veropohjasta jo noin neljäsosa on eläketuloja ja kaksi kolmasosaa palkkatuloja. Hyvä työllisyyskehitys ja yhteisöveron tuoton kasvu vahvistavat kuntien tulokehitystä ja saattavat kuntatalouden tasapainoon tänä vuonna menojen nousupaineista huolimatta.
Kuntien ja kuntayhtymien menot kääntyivät hienoiseen laskuun viime vuonna, kun palkat ja muut henkilöstökulut alenivat mm. kilpailukykysopimukseen sisältyvien lomarahaleikkausten ja työnantajamaksujen alennusten vuoksi. Sovitut palkankorotukset ja kertalisät kuitenkin nostavat kuntasektorin menoja tänä ja ensi vuonna. Koska henkilöstökulut muodostavat lähes puolet, noin 47 prosenttia, kuntasektorin menoista, palkkojen nousu vaikuttaa keskeisesti kuntien rahoitusasemaan. Kuntien taloutta rasittavat enenevässä määrin myös väestön vanhenemisesta aiheutuvat hoiva- ja hoitomenot.
Sosiaaliturvarahastojen talous vahvistuu
Sosiaaliturvarahastojen tulot riippuvat täysin työllisyyden ja palkkojen kehityksestä. Vuoden 2017 lopusta alkanut työllisyyden paraneminen ja ansiotason nousu ovat kasvattaneet talouden palkkasummaa selvästi vahvemmin verrattuna koko menneeseen vuosikymmeneen. Vakuutusmaksutulojen nousun arvioidaan ennustejaksolla olevan nopeampaa kuin sosiaaliturvarahastojen maksamien eläkkeiden ja etuusmenojen kasvu samalla aikajaksolla, vaikka työttömyysvakuutusmaksua alennettiinkin sekä tälle että etenkin ensi vuodelle.
Sosiaaliturvarahastojen menot riippuvat myös työllisyydestä ja lisäksi demografisesta kehityksestä. Menoja kasvattaa eläkeläisten määrän kasvu, keskieläkkeen nousu sekä työeläkkeiden indeksikorotukset. Toisaalta perusturvan indeksijäädytykset, työttömien määrän aleneminen sekä työttömyysturvan aktiivimallin toimeenpano hidastavat sosiaaliturvarahastojen kokonaismenojen kasvua.
Kumpanakin ennustevuonna sosiaaliturvarahastojen tulojen arvioidaan kasvavan hieman menoja nopeammin ja sektorin ylijäämän ennustetaan nousevan 1,4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Julkisyhteisöjen velka alle 60 prosenttia
Julkisyhteisöjen alijäämä oli viime vuonna 0,6 prosenttia ja alitti siten selvästi EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen viitearvon, kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Talouden aktiviteetin ja työllisyyden nopea kasvu ovat edelleen kasvattaneet julkisyhteisöjen vero- ja maksutuloja samalla kun menojen kasvua hillitseviä toimia on toteutettu. Alijäämän ennustetaan edelleen supistuvan, ja koko julkisen talouden sulautettu velka (ns. EDP-velka) on painumassa viimeinkin tavoitellun 60 prosentin viiterajan alapuolelle jo tänä vuonna. Viime vuonna velkamäärä oli 61,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuonna 2019 tämän suhteen ennustetaan alenevan 57,4 prosenttiin.
Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä % bkt:sta 2008–2019

Julkisen talouden keskeisiä lukuja
