Julkistaloustieteen lohko, joka tutkii politiikkatoimenpiteitä tulonjaon näkökulmasta, on keskeinen osa taloustieteellistä tutkimusta. Tässä tarkastellaan, miten erilaiset politiikkatoimenpiteet, kuten verotus, sosiaalituki ja muut julkiset menot, vaikuttavat yhteiskunnalliseen tulonjakoon ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Tehokkuus ja oikeudenmukaisuus ovat tärkeitä teemoja julkistaloustieteessä.

Tehokkuus 

Tehokkuuden käsite julkistaloustieteessä viittaa siihen, kuinka hyvin resurssit ja toimenpiteet saavuttavat tavoitellut päämäärät ottaen huomioon ihmisten käyttäytymisvaikutukset. Toisin sanoen politiikkatoimien tulee huomioida, miten ihmiset reagoivat niihin. Tehokkuus tarkoittaa myös sitä, että käytettävissä olevat resurssit, kuten raha ja aika, käytetään niin, että tulokset ovat mahdollisimman hyviä suhteessa käytettyyn panokseen. Toisin sanoen haluamme maksimoida hyödyt, kun kulutamme yhteiskuntamme resursseja. Tavoitteena on koko yhteiskunnan hyvinvointi mahdollisimman vähän häiriöitä aiheuttaen. 

Oikeudenmukaisuus 

Julkistaloudessa oikeudenmukaisuuden käsite liittyy siihen, miten tulot ja varat jakautuvat eri väestöryhmien kesken. Tämä on tärkeä näkökulma, sillä se vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen vakauteen. Oikeudenmukaisuus on myös sitä, että resursseja ja käytössä olevia etuuksia jaetaan niin, että pienituloiset saavat suhteellisesti enemmän hyötyä kuin suurituloiset. Esimerkiksi euro pienituloiselle voi olla elintärkeä perustoimeentuloa ajatellen, kun taas suurituloiselle se voi merkitä vain pientä lisäetua. 

Julkistaloustieteessä etsitään usein tasapainoa tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden välillä. Politiikkatoimenpiteiden arviointi tapahtuu useissa vaiheissa: 

  • Analyysi ja ennustaminen: Tutkitaan, kuinka ihmiset mahdollisesti reagoivat suunniteltuihin toimenpiteisiin ja minkälaisia vaikutuksia niillä on tulonjakoon. 
  • Vaikutusten arviointi: Käydään läpi, millaisia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia toimenpiteillä on sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä. 
  • Politiikkasuositukset: Ehdotetaan vaihtoehtoisia toimenpiteitä, jotka voisivat saavuttaa parempia tuloksia tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden suhteen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi progressiivisempaa veropolitiikkaa, tavoittavampaa sosiaalipolitiikkaa tai uusia keinoja tuettaviin palveluihin. 

Kokonaisuudessaan julkistaloustieteen lohkon tutkimus tulonjaon näkökulmasta on tärkeää, sillä se ei ainoastaan auta ymmärtämään nykyisiä politiikkatoimia, vaan se voi myös ohjata tulevaisuuden päätöksentekoa ja kehitystä kohti oikeudenmukaisempaa ja tehokkaampaa yhteiskuntaa. 

Tutkimuslohkon keskeisiä tutkimusteemoja ovat: 
  • sosiaalivakuutus
  • verotus
  • sosiaaliturvajärjestelmä
  • eläkejärjestelmä
  • tulonjako

Käynnissä olevat tutkimushankkeet:

  • Vuosien 2005, 2017 eläkeuudistusten sekä takuueläkkeen vaikutukset eläköitymiseen, työn tarjontaan ja terveyteen 

    Eläketutkimusohjelmassamme tutkitaan viimeisten 20 vuoden aikana tehtyjen eläkeuudistusten vaikutuksia. Päätulemina on työn tarjonta, eläköityminen sekä terveys. Tutkimme lisäksi uudistusten vaikutusta yrityksiin ja yrittäjien eläkemaksuihin sekä tutkimme tekevätkö ihmiset “virheitä” eli päätöksiä, joita haluavat perua myöhemmin tavalla tai toisella. 

  • Tulonjaon huomioiva kansantalouden tilinpito

    Projektissa tutkitaan koko Suomen kansantulon jakautumista suomalaisten kesken. Tavanomaiset tulonjaon mittarit kattavat vain n. 70 % kansantulosta, kun taas kansantalouden tilinpito ei kuvaa tulojen jakautumista. Projektissa tutkitaan myös varallisuuden jakautumista.

  • Tarveperusteisen rahoituksen käyttö ja vaikuttavuus

    Projektissa selvitetään valtion erityisavustuksen varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviin toimenpiteisiin käyttöä ja vaikutuksia. Hankkeen konsortion muodostavat Tampereen, Itä-Suomen ja Turun yliopistot yhdessä Työn ja talouden tutkimus LABOREN ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa. Hanke päättyy 2027.

  • Anonyymi rekrytointi

    Tutkimme anonyymin rekrytoinnin vaikutusta syrjintään sekä palkatun työntekijän sopivuuteen kyseiseen työtehtävään. 

  • Työnantajamaksujen vaikutukset yritysten kasvuun ja työllistämiseen

    Projektissa tutkimme, miten yritykset reagoivat työnantajamaksuihin. Hyödynnämme vuonna 2010 poistunutta porrastusta työnantajamaksuissa, jossa maksujen taso oli sidottu yritysten poistojen määrään. 

  • Tuloverotuksen vakuutusarvo

    Progressiivinen tuloverotus tasaa paitsi ihmisten välisiä tuloeroja, myös käteen jäävän tulon vaihtelua yksittäisellä ihmisellä. Tutkimuksessa tarkastellaan keinoja tämän tulovakuutuksen arvon mittaamiseksi.

  • Yrittäjäksi valikoituminen ja yrittäjänä menestyminen

    Projektissa tutkitaan yrittäjäksi valikoitumista ja yrittäjänä menestymistä. Lisäksi tarkastelussa on yritysten menestys yrittäjän taustan mukaan ja se, kuinka yrittäjyys on yhteydessä tuloeroihin. Projektin osatutkimukset keskittyvät yrittäjyyteen laajana tuloliikkuvuuteen liittyvänä tekijänä, nuoriin yrittäjiin, perheyritysten merkitykseen ja siihen, miksi yrittäjät ovat tyypillisesti miehiä.

  • Saatavuusharkinnan vaikutukset yksilö-, yritys- ja aluetasolla

    Projektissa tutkitaan saatavuusharkinnan vaikutuksia yksilö-, yritys- ja aluetasolla hyödyntäen muutoksia ns. alueellisissa poikkeuksissa eli eri alueilla saatavuusharkinnasta eri aikoina vapautetuissa ammattialoissa. Hankkeessa tarkastellaan vaikutuksia muun muassa työperäisen maahanmuuton määrään, palkkoihin, yritysten pärjäämiseen sekä alueelliseen elinvoimaan. Lisäksi hankkeessa arvioidaan kuinka hyvin saatavuusharkinnan poikkeuspäätökset kohdentuvat työvoimapula-aloille.

  • Jatkuvan oppimisen interventiot

    Projektissa selvitetään kahden eri kokeilun avulla, että voidaanko koulutuksessa aliedustettuja jo työelämässä olevia henkilöitä kannustaa osallistumaan koulutukseen informaation ja ohjauksen keinoin. Hanke pyrkii tuottamaan luotettavaa tutkimustietoa siitä, voiko julkinen valta nostaa perusasteen koulutuksen varassa olevien osallistumista koulutukseen ja näin lopulta parantaa henkilöiden työmarkkinamenestystä ja hyvinvointia. Hankkeen toteutuksesta vastaavat Laboren ja Etlan tutkijat. Hankkeen loppuraportti valmistuu 2025 lopussa.

  • Valinnanvapaus sosiaalivakuutusjärjestelmässä: Ansiosidonnainen työttömyysturva Suomessa

    Tutkimuksessamme arvioimme kuluttajien maksuhalukkuutta ylimääräisestä vakuutusturvasta hyödyntämällä järjestelmän ajallista ja kassojen välistä hintavaihtelua.  Projekti parantaa ymmärrystämme siitä, miten työttömyysvakuutusmarkkina toimii Suomessa ja kuinka nykyisen markkinan toimintaa voidaan parantaa. 

  • Verotuksen vaikutus eläkeläisten muuttopäätöksiin

    Projektissa tutkimme, miten eläkeläisten muuttopäätökset reagoivat verotukseen. Hyödynnämme Portugalissa vuonna 2013 voimaan tullutta reformia, jonka myötä ulkomailla saaduista eläkkeistä tuli kokonaan verovapaita.

Laboren johtava tutkija Ohto Kanninen kertoo tutkimuksen Relabeling, Retirement and Regret tuloksista.

Kuinka näennäisen pieni muutos eläkeiän määritelmään vuonna 2005 vaikutti ihmisten käyttäytymiseen? Laboren johtava tutkija Ohto Kanninen kertoo tutkimuksen Relabeling, Retirement and Regret tuloksista.

Julkaisun tiedot Gruber, J., Kanninen, O. & Ravaska, T. (2022), Relabeling, Retirement and Regret, Journal of Public Economics, 211, 104677.

Yhteyshenkilöt

Tutkimusohjaaja

Tutkimuslohkon tutkijat

Uusimpia julkaisujamme