Toiminta 2025

Yhteiskunta polarisoituu, hyvinvointivaltio on muutospaineiden keskellä, työ murroksessa, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos jyräävät. Näissä on sekä uhkia että mahdollisuuksia. Moninaisten vaatimusten ja muutosten ristipaineessa, informaation hyökyaallon alla ihminen on usein voimaton ja eksyksissä. Informaatiota on tarjolla ähkyksi asti. Sen sijaan luotettavasta tiedosta ja syvällisistä näkemyksistä on pulaa.

Silloin kuvaan astumme me. Teemme tieteellisesti korkeatasoista ja ajankohtaista tutkimusta, joka tähtää ihmisten hyvinvointiin. Etsimme ne olennaiset aiheet, näkökulmat ja muuttujat, jotka tekevät yhteiskunnastamme tasa-arvoisemman paikan asua, elää ja yrittää. Uskomme oikeudenmukaiseen siirtymään. Suuressakin murroksessa yhteiskunnan pitää huolehtia heikoimmistaan. Taloustieteellisellä tutkimustiedolla voi todellakin parantaa maailmaa ja se tapahtuu yhteiskunnallisen keskustelun kautta.

Erehtymättömiä emme ole, tarvittaessa olemme itsemme kriitikko. Kiihkeässä yhteiskunnallisessa keskustelussa emme pelkää mennä väliin rakentamaan keskinäistä ymmärrystä ja kompromisseja – tutkimustiedolla argumentoiden. Emme räksytä emmekä puhu ohi vaan vastaamme aina asiallisesti ja selkeästi. Tutkimuksen arvo nousee, kun sen tulokset ymmärretään laajasti.

Tänä vuonna Labore jatkaa soveltavaa tutkimusta, jossa yhdistyvät akateeminen kunnianhimo ja tarve tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Tutkimusta tehdään pääsääntöisesti empiirisin tutkimusmenetelmin työmarkkinoiden, julkisen talouden ja makrotalouden aiheista. Tieteellisen laadun varmistamiseksi tutkimustulokset pyritään julkaisemaan vertaisarvioiduissa tieteellisissä aikakauskirjoissa.

Toimintavuonna jatkuvat monet jo aiemmin käynnistyneet monivuotiset tutkimushankkeet, jotka mahdollistavat tutkijoiden keskittymisen pitkäjänteiseen tutkimustyöhön. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa SustAgeable-konsortiohankkeessa Laboren tutkijat jatkavat taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävään kehitykseen tähtäävää tutkimusta tarkastellen muun muassa eläkeuudistusten vaikutuksia. Samoin jatkuvat Palkansaajasäätiön ja Suomen Arvopaperimarkkinoiden Edistämissäätiön rahoittamat hankkeet, jotka tuottavat monipuolista tutkimustietoa Suomen tuottavuus- ja talouskasvun ajureista.

Koulutuksen taloustieteen tutkimuksella on ollut viime vuosina merkittävä rooli laitoksen toiminnassa. Tutkijat ovat mukana useissa hankkeissa, jotka tukevat Suomen koulutusjärjestelmän kehittämistä. Laboren ja VATT:n tutkijat jatkavat yhdessä kasvatustieteen tutkijoiden kanssa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa monivuotista hanketta, jossa tarkastellaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tarveperusteisen rahoituksen vaikuttavuutta. Uudessa, syksyllä 2024 käynnistyneessä eduskunnan tarkastusvaliokunnan hankkeessa puolestaan tutkitaan perusopetuksen oppimistulosten kehitystä mahdollisuuksien tasa-arvon näkökulmasta sekä aihepiiriin liittyvän tiedonkeruun ja datainfrastruktuurin kehittämismahdollisuuksia.

Laborelaiset tutkivat nuorten koulutuksen ohella jatkuvaa oppimista, jolla voi olla tärkeä rooli työn tarjonnan ja tuottavuuden kasvattamisessa väestön ikääntymisen ja työn murroksen koettelemilla työmarkkinoilla. Laboren, Etlan ja Työterveyslaitoksen toteuttamassa, Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPA) rahoittamassa hankekokonaisuudessa tutkitaan satunnaistettujen koeasetelmien avulla sitä, mikä vaikutus informaatiolla ja hakevalla toiminnalla on matalasti kouluttautuneiden ihmisten päätöksiin hakeutua jatkuvan oppimisen piiriin. Hankkeessa keskitytään arvioimaan kahtena edellisenä vuotena toteutettujen interventioiden vaikutuksia.

Eri lähteistä haettavalla ulkopuolisella tutkimusrahoituksella on merkittävä rooli Laboren toiminnan laajuutta ja sisältöä määrittävänä tekijänä. Viime aikoina rahoituksen hankintaa on hankaloittanut hallituksen leikkauspolitiikka, joka on kohdistunut sekä päätöksentekoa tukevaan hankerahoitukseen että laitoksen valtiolta saamaan yleisavustukseen. Rahoituspohjan supistuessa on jouduttu turvautumaan kivuliaisiin sopeutustoimiin. Tutkijat ovat myös joutuneet panostamaan aiempaa suuremman osan ajastaan rahoituksen hankintaan tutkimustyön sijasta.

Kultareunuksena tässä on se, että aktiivinen osallistuminen rahoitushakuihin on kannustanut tutkijoita kunnianhimoisten tutkimussuunnitelmien ideointiin. Tämä työ kantanee hedelmää lähitulevaisuudessa.

Tuomo Suhonen
tutkimusjohtaja, tutkimusohjaaja

Palkansaajasäätiön rahoittama tutkijapolku tukee tutkijanurien käynnistymistä ja jatko-opintoja tarjoamalla rahoitusta ja puitteet tutkimustyölle. Vuoden 2025 alussa tutkijapolussa ovat tutkijaharjoittelija Marko Ikävalko, väitöskirjatutkija Outi Jurvanen ja post doc -tutkija Sami Jysmä. Tutkijapolun tavoitteena on kannustaa nuoria tutkijoita suuntautumaan soveltavan taloustieteen aloille, joita laitoksessa tutkitaan.

Tuomo Suhonen
tutkimusjohtaja, tutkimusohjaaja

Tutkijapolussa tällä hetkellä mukana olevat

• Marko Ikävalko (Työmarkkinat)
• Outi Jurvanen (Makrotalous, ennusteet ja toimialatalous)
• Sami Jysmä (Julkinen talous)

Työmarkkinatutkimuksen lohkon hankkeissa keskeistä on Suomen työmarkkinoiden ja koulutusjärjestelmän toiminta. Tutkijat tarkastelevat etä- ja alustatyön roolia sekä koulutuksen terveysvaikutuksia, oppimistulosten eriytymistä, opiskelijavalintaa ja tutkijakoulutetun työvoiman merkitystä. Lisäksi lohkolla tutkitaan perheenmuodostusta sekä terveys- ja kehitystaloustieteen kysymyksiä.

Tutkimus alustatyöstä, sen yhdistämisestä muuhun työhön ja työuraseurauksista Suomessa

Hankkeessa tutkija Merja Kauhanen tutkii yhdessä Eläketurvakeskuksen tutkijoiden Aart-Jan Riekhoffin ja Susanna Sten-Gahmbergin kanssa alustatyön tekemistä Suomessa ja sen seurauksia yksilöille toimeentulon, työmarkkina-aseman ja työurien näkökulmista. Hankkeessa tutkitaan alustatyön tekemistä myös monimuotoisen ansiotyön näkökulmasta. Lisäksi tutkimus laajentaa Eläketurvakeskuksen tutkimusta kevytyrittäjyydestä uutena työn muotona.

Tutkimuksessa hyödynnetään Tilastokeskuksen keräämiä rekisteri- ja survey-aineistoja yhdistävää tutkimusaineistoa. Analyyseissä hyödynnetään useita tilastollisia menetelmiä ja teoriasta johdettuja malleja. Puolitoista vuotta kestävän hankkeen ensimmäiset tulokset julkaistaan työpaperina vuoden lopussa.

Tekniikan ja kaupallisten alojen tohtorit työmarkkinoilla ja yrityksissä

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt tänä vuonna yhteistyössä yliopistojen kanssa tohtorikoulutuksen pilottihankkeen, jonka tavoitteena on kouluttaa 1000 uutta tohtoria seuraavien kolmen vuoden aikana. Pilotti pyrkii palvelemaan akateemisen tutkimuksen lisäksi elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitystarpeita, ja osan valmistuvista tohtoreista odotetaan työllistyvän yrityssektorille.

Mutta missä määrin tohtoreille todella on kysyntää työmarkkinoilla? Ja voidaanko panostuksilla tutkijakoulutettuun työvoimaan vaikuttaa yritysten menestykseen? Vastaukset näihin kysymyksiin antaisivat osviittaa siitä, millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia tohtoripilotilta on lupa odottaa.

Tohtorien voimakkaasta kysynnästä on löydettävissä viitteitä Tilastokeskuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tilastoista, joiden mukaan yritysten TKI-tehtävissä toimivien tohtorien määrä on ollut viime vuosina kasvussa. Tarkemman kuvan saamiseksi tutkijakoulutetun työvoiman kysynnästä ja vaikutuksista on kuitenkin siirryttävä tutkimaan mikroaineistoja, jotka mahdollistavat erilaisten yksilö- ja yritystason tietojen yhdistämisen toisiinsa. Näin ovat tehneet tutkijat Lauro Carnicelli, Tuomo Suhonen ja Mika Maliranta vuonna 2024 käynnistyneessä tutkimushankkeessa, joka keskittyy erityisesti tekniikan ja kaupallisten alojen tohtoreihin. Tutkimushanketta rahoittavat KAUTE-säätiö, Tekniikan akateemiset (TEK) ja Suomen Ekonomit.

Tutkimuksessa hyödynnetään koko Suomen väestön ja yrityskannan pitkältä ajalta kattavia Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja, joiden avulla voidaan tarkastella monipuolisesti tohtorien pärjäämistä työmarkkinoilla ja tohtoreita työllistävien yritysten tuottavuutta ja kasvua. Hankkeessa tarkastellaan myös tutkijakoulutettujen roolia yritysten ja yliopistojen välisessä yhteistyössä, joka voi olla tärkeä elementti toimivassa innovaatiojärjestelmässä. Hankkeesta on odotettavissa tuloksia toimintavuoden aikana.

Ammattikorkeakoulutuksen vaikutus mielenterveyteen

Mielenterveyden ongelmat on maailmalla tunnistettu yhdeksi laajimmista ja nopeimmin lisääntyvistä terveyshaitoista. Niistä aiheutuvien taloudellisten kustannusten on arvioitu olevan yli 4 prosenttia OECD-maiden bruttokansantuotteesta. Riski sairastua on erityisen suuri nuorten keskuudessa, mutta syyt tähän ovat epäselviä.

Syitä nuorten sairastumiseen on etsitty muun muassa matalan koulutustason ja koulutuksen ulkopuolelle jäämisen nuorille aiheuttamista ongelmista. Useissa korrelaatiotutkimuksissa korkeamman koulutustason omaavien henkilöiden onkin havaittu sairastuvan matalammin koulutettuja harvemmin mielenterveyden ongelmiin. Aiheesta tehtyjen kausaalitutkimusten tulokset ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia ja keskittyneet pitkälti perusasteen ja toisen asteen koulutusreformien vaikutuksiin. Tutkimusaineistojen laadussa on myös ollut vaihtelua – useat tutkimukset ovat muun muassa perustuneet kyselyaineistoihin – mikä osaltaan selittänee vaihtelua tuloksissa.

Tutkijat Tiina Kuuppelomäki ja Hannu Karhunen ovat käynnistäneet yhdessä Jyväskylän yliopiston Juuso Villasen ja Mika Haapasen kanssa tutkimuksen, jonka tarkoituksena on tuoda uutta tietoa siitä, miten ammattikorkeakoulutus vaikuttaa mielenterveyteen koulutukseen hakeutumista seuraavien kuuden vuoden aikana. Tutkimuksessa hyödynnetään regressioepäjatkuvuusmenetelmää, jossa vertaillaan niukasti ammattikorkeakoulujen valintapisterajojen yli päässeitä niukasti valinnassa hylätyksi tulleisiin. Vastaavia uskottavia tutkimusasetelmia on sovellettu viime vuosina runsaasti koulutuksen kausaalivaikutusten tutkimiseen eri maissa. Mielenterveyden tarkastelussa hyödynnetään Kelan rekisteriaineistoja mielenterveyslääkkeiden ostoista, mitä kautta saadaan verraten luotettavaa ja edustavaa pitkittäistietoa mielenterveysongelmien ilmenemisestä. AMK-koulutukseen pääsyn vaikutuksia on tarkoitus tarkastella myös opintoaloittain sekä havaittujen taustaominaisuuksien perusteella.

Tuomo Suhonen
tutkimusjohtaja, tutkimusohjaaja

Julkisen talouden lohkon tutkimushankkeet etenevät monivuotisten projektien pohjalta. Loppuvuodesta 2024 alkanut päiväkotien ja koulujen rahoitusta tutkiva hanke siirtyy aineistonkeruusta analyysivaiheeseen, samoin kuin työehtosopimusten vaikutuksia arvioiva tutkimus. Useita tutkimuksia on lähetetty tai lähetetään vertaisarvioitavaksi kansainvälisiin lehtiin. Tutkijat keskittyvät erityisesti saatavuusharkintaan, yrittäjyyteen, tuloliikkuvuuteen, nuorten vähimmäispalkkaan, makeisveroihin sekä työttömyysturvan ja asumistuen suojaosiin liittyviin tutkimuksiin.

Ensimmäiset tutkimustulokset startup-yritysten perustajista ja perustajatiimeistä

Toni Juuti yhdessä Youssef Zadin (StartUp -yhteisö) kasasivat vuoden 2024 aikana ainutlaatuisen startup-aineiston ja linkittivät sen Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin. Aineiston avulla pyritään vastaamaan kysymyksiin kuten, miten startup-yritysten perustajat eroavat muiden yrittäjien perustajista. Tarkastelun kohteena ovat tekijät kuten tulot juuri ennen yrityksen perustamista, vanhempien tulot ja koulutus sekä aiempi kokemus yrittäjyydestä (ns. sarjayrittäjyys). Hankkeen varsinainen tutkimus on nyt käynnissä ja hankkeen ensimmäisiä tutkimustulokset esitellään vuoden 2025 aikana.

Käynnistämme uuden tutkimushankkeen työvoimapalveluihin liittyen

Jeremias Nieminen, Ohto Kanninen ja Hannu Karhunen käynnistävät tutkimushankkeen, jota on suunniteltu yhdessä Helsingin kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa. Hankkeessa tullaan kokoamaan uudenlainen tutkimusaineisto työttömistä ja vastuuasiantuntijoista KEHA-keskuksesta ja Helsingistä. Tutkimushankkeen tavoitteena on muun muassa tutkia, miten työvoimapalveluiden asiakasmäärät virkailijaa kohden vaikuttavat työnhakijan työllisyystulemiin, sekä arvioida yksittäisten palveluiden vaikuttavuutta. Lisäksi monivuotisessa hankkeessa keskitytään arvioimaan 2025 alussa tehdyn TE-uudistuksen vaikutuksia.

Hanke ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ja
sosiaalivakuutusjärjestelmästä
pääsee vauhtiin

Salla Kalin yhdessä Jaakko Markkasen (Etla) ja Markku Siikasen (VATT) kanssa jatkavat tutkimustaan valinnanvapaudesta suomalaisessa sosiaalivakuutusjärjestelmässä. Suomi on yksi harvoista maista, jossa kuluttajat voivat itse valita työttömyysturvansa tason. Hankkeessa hyödynnetään tätä ainutlaatuista asetelmaa hankkeessa, kun tutkitaan valinnanvapauden sallimisen vaikutuksia osana julkista sosiaalivakuutusjärjestelmää. Siinä tutkitaan muun muassa yksilöiden valikoitumista työttömyysvakuutusjärjestelmässä sekä kuluttajien maksuhalukkuutta ylimääräisestä vakuutusturvasta, hyödyntämällä järjestelmän ajallista ja kassojen välistä hintavaihtelua. Hanke on monivuotinen.

Hakevan toiminnan kokeilujen arvioinnit ovat loppusuoralla

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (JOTPA) valitsi vuonna 2022 Etlan ja Laboren suunnittelemaan ja lopulta tutkimaan satunnaistettuja kokeilun vaikutuksia. Hankkeen toteutuksesta vastaavat Jani Kuhakoski, Hannu Karhunen ja Tuomo Suhonen yhdessä Etlan Hanna Virtasen, Krista Riukulan ja Antti Kauhasen kanssa.

Kokeilut käynnistyivät vuoden 2023 alussa. Ensimmäisessä kokeilussa pelkän peruskoulun varassa olevia henkilöitä kannustettiin koulutukseen kirjeitse lähetettävän informaation avulla. Kirje lähetettiin kevään 2023 aikana. Toisessa kokeilussa, joka jatkui aina 2024 loppuun saakka, palveluntuottajat tarjosivat työpaikoille intensiivistä hakevaa toimintaa ja ohjausta, tarkoituksenaan tavoittaa koulutuksessa aliedustettuja ryhmiä ja tukea heidän jatkuvaan oppimistaan. Hankkeen väliraportti valmistui syksyllä 2024 ja hankkeen loppuraporttia työstetään vuoden 2025 aikana. Intensiivisemmän hakevan toiminnan kokeilun ensimmäisiä tuloksia esitellään kuluvan toimintavuoden aikana.

Hannu Karhunen
tutkimusohjaaja

Makrotalouden, ennusteiden ja toimialatalouden lohko eli lyhyemmin makrolohko tuottaa tutkimusten ohella talousennusteita ja toimialakohtaisia selvityksiä. Lohkon keskeisiä tutkimusaiheita ovat palkkakehitys, tuottavuus ja talouskasvu sekä innovaatioiden vaikutus niiden kehitykseen. Lohkolla tehdään myös suppeampia yritys- ja henkilötason aineistoihin perustuvia analyysejä ja raportteja.

Talousennuste ja toimialakatsaukset

Julkaisemme kuluvan vuoden aikana talousennusteemme kahdesti, huhtikuussa ja syyskuussa. Kesällä ja vuoden lopulla julkistetaan lisäksi lyhyt edellisen ennusteen osuvuuden arviointi. Viime vuosien tapaan ennustetyössä painotetaan kvantitatiivisen suhdanne-ennusteen ohella erillistekstejä, joissa tarkastellaan mm. työmarkkinoita ja julkistaloustiedettä. Syksyllä julkaistaan myös syyskuun ennusteeseen perustuvat esimerkkiperhelaskelmat, joissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen kotitalouden tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä.

Laboren ennustepäällikkönä toimii Juho Koistinen. Ennusteryhmän muut jäsenet ovat Paolo Fornaro, Jani Kuhakoski, Essi Lindberg, Mika Maliranta, Aila Mustonen, Veera Nippala sekä myöhemmin valittava ulkomaankauppaennusteesta vastaava tutkija. Talousennusteessa hyödynnetään kansantalouden tilinpidon mukaista ennustekehikkoa ja Laboren omia ennustemalleja.

Makrolohkolla laaditaan myös yksittäisiä toimialoja yksityiskohtaisemmin tarkastelevia katsauksia. Tätä toimintaa aiotaan jatkaa myös kuluvana vuonna.

Suuria tietoaineistoja
hyödyntävät ennustemallit ja nowcasting-mallit

Käytännönläheisen ennustetoiminnan ohella makrolohko tutkii ennustetoiminnassa käytettäviä menetelmiä myös teoreettisemmin. Ennustepäällikkö Juho Koistinen tutkii Palkansaajasäätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa mm. menetelmiä, joita käytetään suurten informaatiomassojen prosessointiin. Kuluvana vuonna Koistinen rakentaa hankkeen puitteissa tietokantaa, joka sisältää tiedot noin 70 keskeisestä makrotaloudellisesta muuttujasta sekä kehittää lyhyen tähtäimen ennusteissa käytettäviä ns. nowcasting-malleja. Tutkimuksessa kerättävien aineistojen ja siinä kehiteltävien mallien ilmeisin sovellus löytyy Laboren omasta ennustetoiminnasta, mutta sillä on myös yleisempää relevanssia Suomen ja muidenkin maiden talouskehityksen ennustamiselle.

Innovaatiot, tuottavuus ja talouskasvu

Vuonna 2023 Laboressa käynnistettiin Palkansaajasäätiön rahoittama laaja tutkimushanke ”Innovaatiot, tuottavuus ja talouskasvu”. Hankkeessa tarkastellaan innovaatioita ja talouskasvua useista eri perspektiiveistä, ja sen keskiössä on tuottavuuskehityksen tarkastelu yritystason aineistojen avulla. Hanke kytkee laitoksen kolmen tutkimuslohkon tutkimusaiheita toisiinsa, ja makrolohkon tutkijoiden ohella siihen osallistuu muidenkin lohkojen tutkijoita.

Lohkon tutkijoista Paolo Fornaro suorittaa vuonna 2025 hankkeessa mm. yksilö- ja yritystason aineistoihin perustuvia, erityyppisten palkansaajien palkkakehitystä koskevia analyysejä. Veera Nippala jatkaa tutkimusta, joka koskee johtajan koulutuksen ja henkilöstön palkkakehityksen välisiä yhteyksiä. Ilkka Kiema tutkii mm. Euroopan Unionin uudistetun ohjausjärjestelmän aiheuttamia, Suomen julkisen talouden kestävyyttä koskevissa arvioissa tapahtuneita muutoksia.

Yritysrahoituksen saatavuus ja tuottavuuskehitys Suomessa

Tämä Laboren ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen yhdessä toteuttama tutkimushanke tarkastelee yritysten rahoitusedellytyksiä, ulkoisen rahoituksen saatavuuden merkitystä tuottavuuskehitykselle sekä pitkän aikavälin talouskasvun tekijöitä Suomessa. Hankkeesta on tarkoitus valmistua kirja kuluvana vuonna.

Laboren toteuttamassa osassa arvioidaan Suomen tuottavuuskehitystä sekä siihen aiemmin vaikuttaneita ja siihen tulevaisuudessa vaikuttavia tekijöitä olemassa olevan tutkimuskirjallisuuden valossa ja tilastoaineistojen avulla. Huomion kohteena ovat myös rahoituksen saatavuus ja luottorajoitteet, jotka voivat pienentää etenkin innovatiivisten nuorten ja pienten yritysten mahdollisuuksia tuottavuusparannuksiin.

Hankkeessa tehdään yritystason aineistoihin perustuvia tarkasteluja ja myös maavertailuja mm. OECD:n tiede-, teknologia- ja innovaatio-osaston (STI) mikroaineistojen (DynEmp ja MultiProd) pohjalta. OECD:n Dynemp- ja Multiprod-hankkeissa on tehty monipuolisia innovaatiotoimintaan kytkeytyviä analyysejä, joissa on käytetty vertailevasti eri maiden yritysaineistoja sekä yhdistettyjä yritys-työnantaja-aineistoja, ja nyt toteutettavassa hankkeessa tehdään muun muassa vastaavia analyysejä suomalaisilla aineistoilla.

Suomen ja Euroopan Unionin teollisuuspoliittiset
linjaukset

Juho Koistinen ja Ilkka Kiema laativat kuluvana vuonna selvityksen, jossa tarkastellaan Suomen teollisuuspolitiikkaa, Suomen ja EU:n teollisuuspoliittisten linjausten suhdetta sekä teollisuuspolitiikan vaikutuksia palvelusektorin yrityksiin. Selvityksen rahoittavat Teollisuuden palkansaajat TP ja Työeläkevakuuttajat TELA.

Ilkka Kiema
tutkimusohjaaja

Vuonna 2025 Laboren talous- ja tutkimusviestinnässä keskitytään olemassa olevien viestikanavien entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen. Vuonna 2024 hyväksytty tutkimuslaitoksen uusi strategia ohjaa viestintää ja sen kehittämistä. Vahvistamme laitoksen brändiä ja tunnettavuutta edelleen. Viestimme valmistuneista tutkimuksista uutiskirjeessämme. Lisäämme meillä tehtävän tutkimuksen vaikuttavuutta tarjoamalla tutkittua tietoa yhteiskunnalliseen keskusteluun niin tiedotteiden, uutiskirjeen, julkaisujemme kuin sosiaalisen median kanavien avulla. Kasvatamme vaikuttavuuttamme ylläpitämällä vanhoja ja rakentamalla uusia verkostoja. Tarjoamme erityisesti uusia ja nuoria asiantuntijoitamme aktiivisesti mediassa käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuemme koko henkilöstön viestintävalmiuksia tehdä itse vaikuttavaa asiantuntijaviestintää.

Tutkimuksen yhteiskunnalliset tavoitteet saavutetaan viestinnän keinoin

Laboressa työskentelee keskimäärin 26 henkilöä, joista valtaosa on taloustieteen tohtoreita. Eräs tärkeimmistä tavoitteistamme on asiantuntijoidemme tukeminen yleistajuisessa tutkimusviestinnässä. Sparraamme ja valmennamme henkilöstöämme sekä mediaesiintymisessä että kirjoitetussa viestinnässä. Kun kommunikoidaan politiikkarelevanttia tutkimusta eteenpäin, on huomioitava tutkimuslaitoksen useat kohderyhmät. Suurelle yleisölle viestittäessä oman tutkimuksen tulosten ja johtopäätösten kiteyttäminen kiinnostavalla tavalla erottuvaksi viestiksi asiapitoisuudesta tinkimättä on taito, jossa haluamme tutkimuslaitoksena kehittyä jatkuvasti.

Vaikuttavuutta viestintään

Monien kohderyhmien tavoittaminen nopeasti muuttuvassa mediamaastossa on haasteellista. Tutkimuslaitoksen luonnollisena intressinä on puolustaa korkeatasoisen ja riippumattoman tieteen asemaa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja erityisesti poliittisessa päätöksenteossa. Haluamme tehdä hyvää viestintäyhteistyötä muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa ja etsimme aktiivisesti uusia tapoja viestiä ja mitata onnistumistamme. Järjestämme erilaisia tapahtumia tutkimusten julkaisujen yhteydessä ja pyrimme niiden avulla saavuttamaan tutkimukselle mahdollisimman laajan ja vaikuttavan kohdeyleisön.

Panostamme tänä vuonna erityisesti Talous & Yhteiskunta -verkkolehden saavutettavuuteen.

Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa

Jatkamme myös tänä vuonna tutkitun tiedon visualisoinnin ja yleistajuistamisen kehittämistä, ja käytämme keinoina niin animaatiota ja audiovisuaalisuutta.

Sisäisen viestinnän kehittäminen

Etätyö on kiinteä osa työkulttuuriamme eli olemme jo usean vuoden ajan toimineet hybridimallilla. Erityisesti uusien työntekijöiden kohdalla tuemme viestinnässä työyhteisöön kiinnittymistä. Jatkamme koko henkilöstön tukemista yhteisten, jatkuvasti uudistuvien viestintävälineiden ja -käytäntöjen omaksumisessa. Päivitämme edelleen sisäisen viestinnän järjestelmiämme ja pyrimme tuomaan tärkeät tiedot nykyistä helpommin koko henkilöstön saataville.

Vaikka työyhteisömme hyvinvointi on tutkitusti korkealla tasolla, on yhteisöllisyydestä ja jaksamisesta huolehdittava systemaattisesti jatkossakin. Työyhteisön arvojen ja toimintaperiaatteiden sisäistäminen on jatkuvaa vuorovaikutusta, jonka puolesta työskentelemme määrätietoisesti.

Viestinnän suunnittelu

Rekrytoimme viestintään korkeakouluharjoittelijan alkusyksyn kiireavuksi. Toivomme harjoittelijan tuovan raikkaita ideoita ja lisäresurssia, jotka auttavat myös Laboren viestintää kehittymään.

Essi Lindberg
viestintäpäällikkö

Talous & Yhteiskunta -lehden (T&Y) toimitus aloittaa toisen kokonaisen vuoden samalla kokoonpanolla. Vakiintuneet rutiinit ovat tuoneet toimitusprosessiin tehokkuutta ja varmuutta mutta myös rentoutta. Näistä on apua, kun lehteä vuonna 2025 tehdään aiempaa pienemmillä resusseilla.

Lehden sisältöön pitää kiinnittää huomiota ja huolellisuutta numerosta toiseen, mutta kaiken kaikkiaan olemme olleet toimituksessa olleet varsin tyytyväisiä lehden sisältöihin. T&Y tuntuu olevan houkutteleva formaatti niin tutkijoille kuin journalisteillekin, ja meidän on ollut kiitettävän helppoa löytää lehteen kirjoittajia. Vuonna 2025 lehti ilmestyy tuttuun tapaan neljä kertaa. Kevätkauden teemat ovat yritystuet ja teollisuuspolitiikka sekä työmarkkinat. Syyskauden teemat valitaan alkuvuodesta joukosta Yhdysvallat, sotatalous ja vauraus.

Vuonna 2025 haasteenamme onkin kasvattaa laadukkaiden artikkeliemme näkyvyyttä. Printtilehden levikki on jo useamman vuoden hiljalleen laskenut, ja tarve etsiä uusia yleisöjä verkossa kasvaa. Jatkamme vuonna 2024 aloitettua somemarkkinointia ja mietimme, minkälaisin keinoin saamme jutuillemme huomiota ja lukijoita.

Tuomo Tamminen
T&Y-lehden tuottaja

Mika Maliranta ja Matti Apunen ovat tehneet talouspoliittisia podcastejä jo vuodesta 2017 lähtien. Ensin ne kulkivat nimellä SPAM, sitten A/M, ja nyt Laboren kotipesässä vuodesta 2021 alkaen nimellä M&A. Ohjelmassa vierailee eturivin ekonomisteja, joiden kanssa käsitellään taloustieteen löydöksiä ja huippuhetkiä. Podcast on tarkoitettu kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita taloustieteen vaikutuksista lähiympäristöönsä. Se ilmestyy noin joka kolmas perjantai ja on ladattavissa useimmista suoratoistakanavista ja Laboren nettisivuilta. 

Sarjan suosio on ollut jatkuvassa kasvussa. Vuonna 2023 kuuntelukertoja oli yli 100 000 kaikki alustat yhteen laskien. Panostamme markkinointiin, jotta kasvu jatkuu. 

M&A:sta on kehittynyt yhä tärkeämpi Laboren talouspoliittisen keskustelun kanava. Tällä tavalla se täydentää T&Y-lehteä ja muita Laboren viestintäkanavia. M&A:ta rahoitetaan Palkansaajasäätiön tuella. M&A:n täydennykseksi ja sen toiminnan rahoittamiseksi on myös perustettu sisarpodcast M&A&X. Nämä podcastit tehdään yhteistyökumppanien rahoituksella. Toteutus tapahtuu kuitenkin journalistisia ja tutkimuksellisia periaatteita noudattaen. Se tarkoittaa, että M&A&X:ilta voi tilata kysymyksiä, pohdintaa ja analyysiä, mutta siltä ei voi ostaa valikoituja tuloksia, vastauksia tai johtopäätöksiä. 

M&A voi jatkaa taloustieteen tutkimusten selkosanoitusta sekä talouspoliittista debattia entiseen tyyliin: tosissaan faktojen pohjalta mutta ei aina täysin vakavana.

Mika Maliranta
johtaja