Tieteenfilosofiaa pitäisi opiskella yläkoulusta alkaen, sanoo Riikka Purran erityisavustaja Jussi Lindgren
Poliittiset päättäjät voisivat hyödyntää taloustiedettä paremmin, sanoo valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.
Luit kansijuttumme, joka käsitteli tieteen luotettavuutta. Mitä ajatuksia artikkeli herätti taloustieteen luotettavuudesta päätöksenteon kannalta?
”Paljonkin ajatuksia. Aloin pohtia sitä, että taloustieteellistä tutkimusta on niin valtavasti, että on käytännössä mahdotonta hallita koko uuden tutkimuksen tietomäärää. Politiikan tekemisen näkökulmasta uudet tutkimukset tuottavat herkästi pistemäistä tietoa, joka ei ole niin hyödyllistä.”
JUSSI LINDGREN
Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja vuodesta 2023.
Tekniikan tohtori (Aalto-yliopisto) ja VTM (kansantaloustiede, Helsingin yliopisto).
Virkauralla talouspoliittisia tehtäviä valtiovarainministeriössä ja valtioneuvoston kansliassa.
Minkälaista tutkimusta päätöksenteko kaipaisi tuekseen?
”Mielestäni on vähän sääli, että niin iso osa taloustieteestä on empiiristä, kun omasta näkökulmastani kiinnostavin tutkimus koskee taloudellista ajattelua. Esimerkiksi niitä periaatteita, millä tavoin julkisia varoja allokoidaan tai miten kannustimia ymmärretään.”
Käytetäänkö talouspolitiikassa tutkimustietoa hyvin?
”En ole ihan varma, hyödynnämmekö ekonomistiresursseja riittävästi. Akateemisen tutkimuksen ja politiikan välissä on tiedollinen notkelma, johon kukaan ei oikein osu. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT voisi olla yksi taho, joka voisi tuottaa sellaista tutkimusta, joka yhtäältä voisi koostaa tutkimustietoa ja toisaalta kirkastaa sitä päättäjille ymmärrettävään muotoon.”
Mistä erityisesti tarvittaisiin lisätutkimusta?
”Talouspolitiikan kovasta ytimestä, menosopeutusten ja veropolitiikan kerrannaisvaikutuksista. Sillä tiedolla olisi suoraan vaikutusta Suomen talouspolitiikkaan.”
Artikkelissa puhutaan siitä, että kansalaisten luottamus tieteeseen on polarisoitunut. Onko se uhka demokratialle?
”Ensinnäkin ajattelen, että mitä paremmat tieteelliset perusvalmiudet kansalaisilla on arvioida eri puolueiden esimerkiksi talouspoliittisia väitteitä, sitä valistuneempia ratkaisuja he pystyvät äänestäessään tekemään. Esimerkiksi tilastotiede on oikein pätevä tiede, mutta on myös tärkeä ymmärtää perustasolla sen rajoitukset. Toiseksi ymmärrys tieteestä tai tiedelukutaito on tärkeä kansalaistaito.”
Miten sitä voisi edistää?
”Olen miettinyt sitä, että itse opiskelin tieteenfilosofiaa vasta jatko-opintojen vapaaehtoisella kurssilla Aalto-yliopistossa. Mielestäni olisi hyödyllistä, jos tieteenfilosofia kuuluisi pakollisena opetusohjelmaan korkeakouluissa, mutta sitä voitaisiin opettaa kaikille jo lukioissa ja yläasteellakin. Tieteellinen kriittinen ajattelu on yleisesti hyväksi.”
