Työttömien Keskusjärjestön Irma Hirsjärvi: Leikkaukset vievät mattoa TE-palveluiden alta
Työllisyyspalveluiden siirto kuntiin on hyvä asia, mutta erinomaisia suunnitelmia on nyt vaikea toteuttaa, sanoo Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi.
Kuuntele juttu 03:23
Luit lehden kansijutun työllisyyspalveluiden uudistuksesta. Mitä ajatuksia heräsi?
”Kun todetaan, että TE-palveluiden kulut korvataan täysimääräisesti, näin ei todellisuudessa ole. Kuntien valtionosuuksia leikataan nyt rajusti. Toimin kuntapäättäjänä Jyväskylässä, ja työllisyysalueellamme työvoimavirkailijat joutuvat itse leipomaan ne palvelut, jotka on aiemmin hankittu muualta.
Jutussa mainitaan, että toimenpiteet, kuten kuntouttava työtoiminta, eivät välttämättä ole avuksi. Katson asiaa etenkin pitkäaikaistyöttömien näkökulmasta, ja ne ovat nimenomaan ainoa konsti, jolla he pääsevät eteenpäin. Pitkäaikaistyöttömistä toimenpiteissä on pitkään ollut vain noin seitsemän prosenttia. Kun merkittävä osa heistä on työkyvyttömiä, on kysyttävä, kohdentuvatko palvelumme karkeastikaan ottaen oikein.
Jutussa tuli hyvin esiin se, että jos töitä ei ole, ei mikään temppu auta. Kyse on työn- ja tulonjaosta. Olen sitä mieltä, että kuusituntinen työpäivä tai nelipäiväinen työviikko olisi jo pitänyt toteuttaa.”
Kannattiko työllisyyden hoito siirtää kunnille?
”Näkisin, että työvoimapalvelut lähellä alueen yritystoimintaa ovat hyvä asia. Kunnissa on parempi näkemys siitä, miten voidaan tehdä töitä yritysten kanssa, ja tieto kulkee joustavammin. Nyt vain työpaikkoja ei ole, ja työllistyminen on aivan erilaista 30-40-vuotiailla kuin nuorilla tai yli 50-vuotiailla tai maahanmuuttajataustaisilla.
Ainakin Keski-Suomessa oli TE-palveluiden siirrosta erinomaiset suunnitelmat, joissa ymmärretään työttömyyden ydintä. Oli hyvä yhteistyösuunnitelma kuntien ja hyvinvointialueiden välillä, erinomaiset selvitykset ja laadullinen analyysi siitä, mihin pitää panostaa. Leikkauksilla on kuitenkin vedetty matto jalkojen alta.”
Miltä työttömyyden hoito näyttäytyy järjestöpuolen näkökulmasta?
”Järjestökenttä on ainoana systemaattisesti kuntouttanut ja työllistänyt pitkäaikaistyöttömiä. Nyt järjestöiltä on leikattu rajusti, ja puskuri on luhistumassa.
Suhtautuminen järjestökenttään on jakautunut. Esimerkiksi Saarijärvellä oli hyvin toimiva järjestö, joka otti ihmisiä kuntouttavaan työtoimintaan ja työllisti palkkatuella, vei heitä yksityiselle sektorille töihin ja kulki matkalla mukana tukemassa työnantajia ja työntekijöitä. Verottaja kuitenkin tulkitsi sen liiketoiminnaksi ja palvelu hävisi.
On kuntia, joissa järjestökenttä nähdään merkityksellisenä, ja on kuntia, jotka näkevät sen rahanmenona. Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa on tehty tosi hyviä työllisyystoimia, ja siellä on nähty järjestöjen merkitys. Ottaisin mallia sieltä.”
