Erkki Liikanen: EU ei ole ajatellut riittävästi globalisaation häviäjiä

T&Y 3/2025 Jälkipuheet Juha Merimaa

EU on yhä toimiva järjestelmä, mutta globalisaatiota ajettaessa unionissa ei ehkä ajateltu tarpeeksi heitä, jotka muutoksesta ovat kärsineet, sanoo Erkki Liikanen.

Erkki Liikanen
Erkki Liikanen on muun muassa Ajatuspaja Bruegelin ja IFRS-säätiön johtokunnan jäsen sekä Systemic Risk Councilin co-chair yhdessä Simon Johnsonin kanssa. Hän toimi Suomen Pankin pääjohtajana 2004–2018 ja Euroopan unionin komission jäsenenä 1999–2004.

Kuuntele juttu 02:51

Luit lehden kansijuttuna olleen Daron Acemoglun haastattelun. Mitä ajatuksia heräsi?

”Ihan ensimmäinen ajatukseni koski tekoälyä. Acemoglu voi olla oikeassa arvioidessaan, että tällä hetkellä odotukset ovat liian korkealla. Mutta toisaalta AI:n mahdollisuudet ovat myös valtavia. Etenkin tutkimustyö voi mullistua, kun valtavia datamääriä voidaan käsitellä ja tiivistää tekoälyllä.

Oleellista tekoälyssä on nähdäkseni se, miten sitä tullaan käyttämään. Onko tavoitteena mahdollistaa entistä haastavampia työtehtäviä vai ainoastaan korvata ihmisiä nykyisissä tehtävissään?”

Acemoglu puhui paljon Trumpin hallinnon kielteisistä vaikutuksista talouteen. Mitä mieltä olet hänen analyysistaan?

”Entisenä keskuspankin johtajana en haluaisi ottaa suoraan kantaa politiikkaan. Mutta kyllähän esimerkiksi keskuspankkien itsenäisyyden hyödyt ovat kiistattomia. Muutenkin ennustettavuus on taloudelle hyvästä, ja Trump näyttää soutavan ja huopaavan tavalla, joka lisää investoimisen riskejä.”

Miten näet EU:n instituutioiden tilanteen Yhdysvaltoihin verrattuna?

”Euroopan unionin ytimessä on ajatus siitä, että lainkäyttö korvaa voimankäytön. Komissiolla on kaksi tehtävää: tehdä aloitteita ja valvoa, että lakeja noudatetaan. Näkisin, että järjestelmä toimii.

Se, mistä Euroopan unionia voi perustellusti arvostella, on 1990-luvulla alkanut voimakas panostus globalisaatioon ja maailmankaupan esteiden purkuun. Tarkoitus on ollut hyvä, mutta voi olla, ettei tarpeeksi ajateltu heitä, jotka muutoksessa häviävät. Ja tämä näkyy nyt populismin nousussa niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin.”

Tarvitseeko EU tiukempaa taloudellista integraatiota, kuten Acemoğlu esittää?

”Syventämisen varaa olisi esimerkiksi puolustussektorilla. Yhteinen puolustusmarkkina olisi paljon tehokkaampi kuin tilanne, jossa jäsenmaat investoivat jokainen omaan kehitystyöhön. Puolustusteollisuus liittyy usein myös läheisesti muuhun teknologiseen kehitykseen ja voisi tukea sitä.

EU:n on sanottu kehittyvän aina kriisien kautta. Ukrainan sota on riittävä kriisi. Pitää mennä eteenpäin.”