Alustatyötä tekevät eivät ole yhtenäinen ryhmä
Alustatyö on Suomessa monimuotoinen ilmiö, jossa tekijäprofiilit, taloudellinen asema ja työmarkkinapolut vaihtelevat merkittävästi. Tutkimus osoittaa, että alustatyötä tehdään hyvin erilaisista lähtökohdista – eikä alustatyötä tekevistä voida puhua yhtenäisenä ryhmänä.
Laboren ja Eläketurvakeskuksen tutkimushanke tarkasteli alustatyön yleisyyttä ja tekijäprofiileja, eroja paikan päällä ja verkossa tehtävän alustatyön välillä sekä alustatyöntekijöiden taloudellista asemaa, työllisyyspolkuja ja alustatyön yhdistämistä monimuotoiseen ansiotyöhön.
Alustatyöntekijöiden taloudellinen asema keskimäärin heikompi
Alustatyöntekijät sijoittuivat useammin tulojakauman alempiin osiin ja saivat useammin sosiaaliturvaetuuksia kuin vertailuryhmä. Heidän tulonsa vaihtelivat enemmän, mikä liittyi useampiin siirtymiin työmarkkina-asemasta toiseen. Alustatyöntekijät olivat harvemmin vakiintuneessa palkkatyössä ja useammin yrittäjiä, työttömiä tai opiskelijoita kuin vertailuryhmä. Enemmistö oli kuitenkin suurimman osan tarkastelujaksosta palkkatyössä tai yrittäjänä.
Alustatyön ja monimuotoisen ansiotyön yhdistämisessä on eroja
Alustatyön yhdistäminen muuhun ansiotyöhön eroaa tavanomaisesta usean työn tekemisestä: aiempi tulotaso, koulutus ja sukupuoli ovat yhteydessä näihin ryhmiin eri tavoin.
Paikan päällä ja verkossa tehtävä alustatyö eroavat tekijäprofiileiltaan
Paikan päällä tehtävässä alustatyössä korostuvat ulkomaalaistausta ja kaupunkimainen asuinpaikka, verkossa tehtävässä puolestaan korkeampi koulutustaso ja matalampi edellisvuoden tulotaso. Tulokset korostavat tarvetta huomioida alustatyön moninaisuus sekä sen erilaiset kytkennät muuhun työhön ja toimeentuloon.
”Tuloksemme osoittavat, että alustatyötä tehdään erilaisissa työmarkkina-asemissa ja erilaisilla toimeentulomalleilla”, sanoo Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen.
Alustatyö, sen yhdistäminen muuhun työhön ja työuraseuraukset Suomessa -hankkeessa selvitettiin alustatyön yleisyyttä, tekijäprofiileja, alustatyöntekijöiden taloudellista asemaa ja työllisyyspolkuja sekä alustatyön yhdistämistä muuhun ansiotyöhön. Aineistona käytettiin yhdistettyjä kysely- ja rekisteriaineistoja, joita analysoitiin regressio- ja sekvenssianalyysin menetelmin. Loppuraportti kokoaa hankkeen keskeiset tulokset suomeksi.
Linkki tutkimuksen loppuraporttiin.
- Merja Kauhanen
- johtava tutkija
- Puh. +358-40 940 1946
- merja.kauhanen@labore.fi
- Tutkijaprofiili