1. Julkaisuhaku
2. Esimerkkiperheet 2026–2028: Työssäkäyvien ja työttömien ostovoima eriytyy

Esimerkkiperheet 2026–2028: Työssäkäyvien ja työttömien ostovoima eriytyy

Laboren syksyn 2026 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen kotitalouden tulojen, verojen ja veronluonteisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Palkankorotukset ja vuoden 2027 veronkevennykset vahvistavat työssäkäyvien ostovoimaa, mutta työttömillä se heikkenee jokaisena ennustevuonna. Työttömien esimerkkihenkilöiden tulot jäävät suuntaa antavassa vertailussa kohtuullisen minimin alapuolelle.

 

Työn ja talouden tutkimus LABORE seuraa esimerkkiperhelaskelmissa kahdeksan kuvitteellisen kotitalouden taloudellisen aseman kehitystä vuosina 2026–2028. Kotitaloudet eroavat toisistaan ansiotason, työmarkkina-aseman, perherakenteen ja asumismuodon osalta, joten talouspolitiikan päätökset ja hintakehitys kohtelevat niitä eri tavoin. Kullekin perheelle on laskettu oma kulutuskori, jonka hintakehitys kuvaa perheen kohtaamaa inflaatiota.

Raportissa tarkastellut kotitaloudet ovat hyvätuloinen pariskunta, toimihenkilöperhe, työntekijäperhe, yksinhuoltajaperhe, yksinasuva korkeakoulutettu, yleistukea saava yksinasuva työtön, ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saava yksinasuva työtön sekä eläkeläispariskunta.

Palkansaajien ostovoima kasvaa vuonna 2027

Palkankorotukset ja vuoden 2027 veronkevennykset tukevat työssäkäyvien tulokehitystä, mutta työttömien tulot jäävät hintojen noususta jälkeen. Kokonaisveroaste laskee vuonna 2027 eniten yksinhuoltajalla ja työntekijäperheellä, noin 0,4 prosenttiyksikköä.  

Vuodesta 2026 vuoteen 2027 työntekijäperheen ja yksinasuvan korkeakoulutetun ostovoima kasvaa noin 1,8 prosenttia. Hyvätuloisella pariskunnalla käytettävissä olevat tulot kasvavat euromääräisesti eniten, vaikka ostovoiman suhteellinen kasvu ei ole muita palkansaajia nopeampaa. Toimihenkilöperheen, hyvätuloisen pariskunnan ja yksinhuoltajaperheen kasvu on noin 1,6 prosenttia. Eläkeläispariskunnan ostovoima kohenee noin 0,8 prosenttia. Yleistukea saavan työttömän ostovoima puolestaan heikkenee noin 0,4 prosenttia ja ansiosidonnaista saavan noin 1,0 prosenttia. 

”Päätökset työn verotuksesta ja sosiaaliturvasta vievät esimerkkiperheiden toimeentuloa eri suuntiin. Työssäkäyvien ostovoima parantuu, kun taas puolestaan työttömien mahdollisuudet selviytyä välttämättömistä menoista edelleen vaikeutuvat.”, sanoo johtava tutkija Milla Nyyssölä.

Pitkällä aikavälillä erot ovat selviä. Vuokralla asuvan työntekijäperheen ostovoima on vuonna 2028 noin 9,5 prosenttia vuoden 2015 tasoa korkeampi. Asuntovelallisen yksinasuvan korkeakoulutetun ostovoima jää sen sijaan edelleen hieman vuoden 2015 tason alapuolelle, sillä vuosien 2022–2023 inflaatio- ja korkopiikin menetykset kuroutuvat umpeen hitaasti.

KUVIO 5: ESIMERKKIPERHEIDEN OSTOVOIMAN KEHITYS 2015–2028 

Työttömien tulot jäävät kohtuullisen minimin alle

Molempien työttömien esimerkkihenkilöiden ostovoiman ennakoidaan supistuvan 2026–2028 yhteensä noin 0,5–1,5 prosenttia. Yleistukea ei koroteta vuonna 2027, yleisen asumistuen indeksijäädytys jatkuu vuoden loppuun, ja toimeentulotuen perusosan leikkaus vaikuttaa koko vuoden ajan. Vuokrat muodostavat lähes 40 prosenttia työttömien kulutuksesta, joten vuokrien kiihtyvä nousu heikentää heidän ostovoimaansa erityisen paljon.

Vuonna 2026 yleistukea saavalle jää vuokran jälkeen noin 581 euroa ja ansiosidonnaista saavalle noin 652 euroa kuukaudessa. Helsingin yliopiston kohtuullisen minimin viitebudjetin 761 euroon verrattuna vajetta on noin 180 ja 109 euroa kuukaudessa. 

Ansiosidonnaisen turvan ja perusturvan välinen ero on kaventunut. Noin 3 800 euron vakuutuspalkasta laskettua ansiopäivärahaa saavan esimerkkihenkilön käytettävissä olevat tulot ovat vuonna 2026 verojen ja täydentävien tukien jälkeen vain noin 71 euroa kuukaudessa suuremmat kuin yleistukea saavan. Erityisesti päivärahan porrastus on heikentänyt ansiosidonnaista saavan tulotasoa. Vuonna 2028 hänen ostovoimansa ennakoidaan olevan lähes 18 prosenttia vuoden 2015 tasoa alempi.

Asumistuen menetys syö osan yksinhuoltajan palkankorotuksesta

Yksinhuoltajaperheen ostovoima kasvaa vuodesta 2026 vuoteen 2027 noin 1,6 prosenttia ja käytettävissä olevat tulot lisääntyvät runsaat 90 euroa kuukaudessa. Aiemmat asumistuen leikkaukset ja tuen poistuminen ovat kuitenkin heikentäneet perheen toimeentuloa. Vuonna 2025 perhe sai asumistukea vielä noin 42 euroa kuukaudessa, mutta vuonna 2026 palkkatulojen nousu on pudottanut tuen nollaan. Nettopalkan noin 79 euron kuukausittaisesta kasvusta jää siten käytettävissä oleviin tuloihin vain noin 36 euroa. Vuodesta 2026 vuoteen 2028 ostovoima kohenee yhteensä noin 2,1 prosenttia, mutta jää vielä vuonna 2028 edelleen noin 3,2 prosenttia vuoden 2015 tasoa alemmaksi.

Eläkeläispariskunnan ostovoima heikkenee vuonna 2026 noin 1,1 prosenttia, koska eläkkeiden indeksikorotukset jäävät kulutuskorin hintojen nousua pienemmiksi. Ostovoima palautuu hitaasti ja jää vuonna 2028 hieman vuoden 2025 tason alapuolelle. Pitkällä aikavälillä velattomassa omistusasunnossa asuvan pariskunnan kehitys on kuitenkin esimerkkiperheiden suotuisimpia: ostovoima on noin 7,7 prosenttia vuoden 2015 tasoa korkeampi.

Raportti on luettavissa ja ladattavissa PDF-muodossa tämän tiedotteen liitteistä ja Laboren verkkosivuilla (linkki avautuu 22.10. klo 00.01– alkaen).