1. Julkaisuhaku
2. Alkuvuodesta syntyneillä naisilla parempi mielenterveys aikuisuudessa – koulunaloitusiän vaikutukset voivat ulottua vuosikymmenten päähän

Alkuvuodesta syntyneillä naisilla parempi mielenterveys aikuisuudessa – koulunaloitusiän vaikutukset voivat ulottua vuosikymmenten päähän

Alkuvuodesta syntyneet naiset ostavat aikuisiässä vähemmän masennuslääkkeitä ja joutuvat harvemmin sairaalahoitoon masennuksen vuoksi kuin vuoden lopussa syntyneet ikätoverinsa. Tämä selviää Laboren ja Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, jossa seurattiin yli 650 000 suomalaista 18 ikävuodesta 32 ikävuoteen. Vaikutukset alkavat näkyä 23 ikävuoden jälkeen, ja ne ovat selvimmät naisilla, jotka lähestyvät 30 vuoden ikää. Miehillä vastaavia vaikutuksia ei havaittu. Tulokset osoittavat, että koulunaloitusiän erot voivat näkyä mielenterveydessä pitkälle aikuisuuteen.

Suomessa lapset aloittavat koulun pääsääntöisesti sen kalenterivuoden elokuussa, jona he täyttävät seitsemän vuotta. Siksi tammikuun alussa syntynyt lapsi on koulun alkaessa lähes vuoden vanhempi kuin edellisen vuoden joulukuun lopussa syntynyt. Aiemmissa tutkimuksissa koulunaloitusiän on havaittu vaikuttavan esimerkiksi lasten koulumenestykseen ja ADHD–diagnoosien yleisyyteen. Vaikutuksista aikuisiän mielenterveyteen on kuitenkin ollut tähän asti vain vähän tutkimustietoa.

Tutkimuksessa verrattiin tammikuun alussa syntyneitä henkilöitä niihin, jotka olivat syntyneet juuri ennen vuodenvaihdetta. Ryhmät ovat taustaltaan hyvin samankaltaisia, mutta ne ovat aloittaneet koulun eri-ikäisinä. Asetelman ansiosta erot aikuisiän mielenterveydessä voidaan tulkita koulunaloitusiän ja siihen liittyvän luokan sisäisen suhteellisen iän vaikutukseksi.

Masennuslääkkeiden käyttö ja sairaalahoito vähenivät naisilla

Tulosten perusteella koulun aloittaminen vanhempana ja kypsempänä näyttää suojaavan naisten mielenterveyttä aikuisiässä. Alkuvuodesta syntyneiden naisten todennäköisyys ostaa masennuslääkkeitä 18–32 vuoden iässä oli 1,5 prosenttiyksikköä (5,4 prosenttia) pienempi kuin juuri ennen vuodenvaihdetta syntyneiden. Todennäköisyys joutua sairaalahoitoon masennuksen vuoksi oli 0,5 prosenttiyksikköä (21,7 prosenttia) pienempi. Vaikutukset näkyivät erityisesti naisilla, joiden vanhemmilla oli keskiasteen koulutus. Miehillä vastaavia vaikutuksia ei havaittu.

Tutkimuksen mukaan osa eroista selittyy koulutuksella. Alkuvuodesta syntyneillä naisilla oli parempi peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo, ja he suorittivat useammin korkeakoulututkinnon. Nämä tekijät selittävät kuitenkin vain osan havaitusta vaikutuksesta.

–Tulokset osoittavat, että koulun aloittamiseen liittyvät erot eivät jää lapsuuteen. Ne näkyvät naisten mielenterveydessä vielä lähes 30 vuoden iässä. Siksi koulun aloittamisen joustoja ja ikäerojen huomioimista luokassa kannattaa punnita huolellisesti, ottaen huomioon myös mahdolliset haitat, kuten työuran myöhäisempi alkaminen, toteaa Laboren johtava tutkija Petri Böckerman.

Tutkimuksesta

Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen, Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rekisteriaineistoihin vuosina 1977–1986 syntyneistä suomalaisista. Mielenterveyttä mitattiin Kela-korvattujen mielenterveyslääkkeiden ostoilla sekä THL:n hoitoilmoitusrekisteriin (Hilmo) kirjatuilla mielenterveyssyistä johtuneilla sairaalahoitojaksoilla.

Tutkimuksen tekivät Petri Böckerman (Jyväskylän yliopisto, Labore), Mika Haapanen (Jyväskylän yliopisto), Jani Kuhakoski (Labore), Tiina Kuuppelomäki (Labore) ja Juuso Villanen (Jyväskylän yliopisto).

Tutkimusartikkeli: Böckerman, P., Haapanen, M., Kuhakoski, J., Kuuppelomäki, T. & Villanen, J. (2026). Born at the right time: Examining the effect of age at school entry on mental health in adulthood. Economics of Education Review, 115, 102852.

Linkki tutkimukseen.

Linkki tutkimuksen tiivistelmään.