1. Julkaisuhaku
2. Tutkimus alustatyöstä, sen yhdistämisestä muuhun työhön ja työuraseurauksista Suomessa – tutkimushankkeen loppuraportti

Tutkimus alustatyöstä, sen yhdistämisestä muuhun työhön ja työuraseurauksista Suomessa – tutkimushankkeen loppuraportti

Tiivistelmä

Tutkimushanke Alustatyö, sen yhdistäminen muuhun työhön ja työuraseuraukset Suomessa tuotti kansallisesti edustavaa kvantitatiivista tietoa alustatyöstä Suomessa yhdistetyn survey- ja rekisteriaineiston avulla. Tutkimuksessa tarkasteltiin alustatyön yleisyyttä ja tekijäprofiileja, eroja paikan päällä ja verkossa tehtävän alustatyön välillä, alustatyöntekijöiden taloudellista asemaa ja työllisyyspolkuja sekä alustatyön yhdistämistä monimuotoiseen ansiotyöhön ja sen eroja perinteiseen usean työn tekemiseen.

Vuonna 2022 alustatyötä teki noin 3,9 prosenttia 15–64-vuotiaista, eli noin 132 800 henkilöä. Alustatyön tekemiseen olivat yhteydessä erityisesti ulkomaalaistausta, yrittäjäasema, nuorempi ikä ja kaupunkimainen asuinpaikka. Myös korkeampi koulutustaso oli yhteydessä alustatyön tekemiseen.

Alustatyön sisällä havaittiin kuitenkin selviä eroja paikan päällä ja verkossa tehtävän työn välillä. Paikan päällä tehtävässä alustatyössä ulkomaalaistausta ja kaupunkimainen asuinpaikka olivat vahvasti yhteydessä työn tekemiseen, kun taas verkossa tehtävässä alustatyössä korostuivat korkeampi koulutustaso, nuorempi ikä ja matalampi edellisvuoden tulotaso. Ulkomaalaistausta ja kaupunkimainen asuinpaikka eivät olleet verkossa tehtävässä alustatyössä tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä työn tekemiseen. Tulokset osoittavat, että paikan päällä ja verkossa tehtävä alustatyö houkuttelevat selvästi erilaisia tekijäprofiileja.

Alustatyöntekijöiden taloudellinen asema oli keskimäärin heikompi kuin vertailuryhmän. He sijoittuivat useammin tulojakauman alempiin osiin ja saivat useammin sosiaaliturvaetuuksia, erityisesti työttömyysturvaa, asumistukea ja toimeentulotukea. Käytettävissä olevien tulojen erot vertailuryhmään nähden olivat kuitenkin pienemmät kuin ansiotulojen erot. Alustatyöntekijöiden kuukausitulot myös vaihtelivat enemmän. Pitkittäistarkastelu osoittaa, että tulovaihtelu liittyi ennen kaikkea useampiin siirtymiin työmarkkina-asemasta toiseen. Alustatyöntekijät olivat harvemmin vakiintuneessa palkkatyössä ja useammin yrittäjiä, työttömiä tai opiskelijoita kuin vertailuryhmä. Enemmistö alustatyöntekijöistä oli kuitenkin suurimman osan tarkastelujaksosta palkkatyössä tai yrittäjänä.

Aiempi tulotaso erottaa alustatyötä ja muuta monimuotoista ansiotyötä tekeviä ryhmiä toisistaan. Perinteinen monimuotoinen ansiotyö on yhteydessä korkeampaan edellisvuoden tulotasoon, kun taas alustatyö ilman monimuotoista ansiotyötä on yhteydessä matalampaan edellisvuoden tulotasoon. Alustatyön ja monimuotoisen ansiotyön yhdistelmässä edellisvuoden tulotaso ei ole tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä ryhmään kuulumiseen. Osa-aikatyö päätyössä on yhteydessä sekä perinteiseen monimuotoiseen ansiotyöhön että alustatyön ja monimuotoisen ansiotyön yhdistelmään, mikä on linjassa hours constraint -hypoteesin kanssa. Naisilla on matalampi todennäköisyys yhdistää alustatyötä monimuotoiseen ansiotyöhön, vaikka vastaavaa eroa ei havaita perinteisessä monimuotoisessa ansiotyössä.

Kokonaisuutena tulokset kuvaavat alustatyötä monimuotoisena osana Suomen työmarkkinoita. Alustatyöntekijät eroavat toisistaan sekä työn tekemisen tavan, taloudellisen aseman että työmarkkinapolkujen osalta. Tämä moninaisuus on tärkeä tunnistaa sekä alustatyötä koskevan jatkotutkimuksen että politiikkasuunnittelun pohjaksi.

• ISSN: 2984-3308 (verkkojulkaisu)
• ISBN: 978-952-209-246-5 (verkkojulkaisu)
• Julkaisu PDF-muodossa