1. T&Y-lehti
2. Työpaikkojen laatu ja osallisuus keskiöön työllisyysstrategiassa

Työpaikkojen laatu ja osallisuus keskiöön työllisyysstrategiassa

OECD julkaisi viime vuoden joulukuussa uuden työllisyysstrategiansa nimeltään “Good jobs for all in a changing world of work: the OECD jobs strategy”. Strategia on kolmas lajissaan. Edellisen kerran strategia julkaistiin vuonna 2006.

Aiemmilla OECD:n työllisyysstrategioilla on ollut suuri vaikutusvalta työllisyyspolitiikasta käytyyn keskusteluun. Siksi onkin todella mielenkiintoista tarkastella uuden työllisyysstrategian keskeisiä suosituksia. Ehkä yllättäväksikin uudessa strategiassa voi luonnehtia sen antamaa suurta painoarvoa työpaikkojen laadulle ja osallisuudelle. OECD:n uuden työllisyysstrategian pääviesti on, että hyödyke- ja työmarkkinoiden joustavuus eivät yksistään riitä takamaan hyvää työmarkkinakehitystä. Maat, joissa on edistetty samanaikaisesti työpaikkojen määrää ja laatua sekä suurempaa osallisuutta, ovat tutkimusten mukaan pärjänneet paremmin kuin maat, joissa painopiste on pääasiallisesti ollut työmarkkinoiden joustavuuden edistämisessä tai ylläpitämisessä.

Tässä mielessä OECD:n uusi työllisyysstrategia poikkeaa edeltäjistään. Suurin muutos on tapahtunut verrattuna vuoden 1994 OECD:n työllisyysstrategiaan, joka nimenomaan korosti työmarkkinoiden joustavuutta lääkkeenä korkeaan työttömyyteen. OECD:n vuoden 2006 työllisyysstrategiassa esitettiin, että hyvään työmarkkinakehitykseen voidaan päästä erilaisilla ‘malleilla’, jotka voivat poiketa suurestikin toisistaan. Työpaikkojen laatu ei kuitenkaan ollut mitenkään keskiössä myöskään 2000-luvun strategiassa.

OECD:n mukaan uudelle, kokonaisvaltaiselle työllisyysstrategialle on suuri tarve tilanteessa, jossa nopea tekninen kehitys, globalisaatio ja väestörakenteen muutos muokkaavat työmarkkinoita. Uusi työllisyysstrategia on rakennettu kolmen laajan tavoitteen ympärille, joista ensimmäinen tavoite on edistää toimintaympäristöä, jossa korkealaatuiset työpaikat voivat kukoistaa. Toisena tavoitteena on estää työmarkkinoilta syrjäytymistä ja suojella yksilöitä työmarkkinariskeiltä. Kolmas tavoite on valmistautua nopeasti muuttuviin työmarkkinoihin.

OECD:n uusi työllisyysstrategia korostaa sopimusjärjestelmän ja työmarkkinaosapuolten merkitystä työpaikkojen laadun edistämisessä.

Kunkin tavoitteen alla on lueteltu useita yksittäisiä toimenpidesuosituksia, joiden avulla tavoitteisiin voidaan päästä. Työpaikkojen laadun edistämiseen liittyen strategiassa on tutulta kuulostavia suosituksia, joita OECD:lta on kuultu ennenkin. Mutta huomiota kiinnittävät myös toimenpidesuositukset, jotka korostavat sopimusjärjestelmän ja työmarkkinaosapuolten merkitystä työpaikkojen laadun edistämisessä – toki yhdistettynä riittävän joustavuuden tarjoamiseen yrityksille.

Strategiassa todetaan, että korkealaatuisten työpaikkojen edistämisessä muuttuvassa työelämässä tarvitaan työehtosopimusten laajaa kattavuutta ja että työmarkkinaosapuolilla on suuri merkitys kattavuuden edistämisessä, työntekijöiden suojelemisessa ja tehokkaan sopimusjärjestelmän luomisessa. Nämä ovat tavoitteita, jotka kansainvälisen työjärjestö ILOn mukaan ovat keskeisiä keinoja eriarvoisuuden vähentämisessä ja työvoiman suojelun laajentamisessa.

Se, että työpaikkojen laatu nostetaan nyt uudella tavalla keskiöön myös OECD:n työllisyysstrategiassa, on oikein hyvä asia aiemman tutkimustiedon perusteella. Työpaikkojen laatu koostuu useista erilaisista työpaikan laadun piirteistä, jotka edistävät työntekijöiden hyvinvointia. Tutkimusten mukaan työpaikkojen laatu edistää työntekijöiden kokemaa työtyytyväisyyttä, joka on paitsi itsessään tavoiteltava asia, mutta se edistää myös työntekijöiden työn tuottavuutta ja voi pidentää työuria.

OECD:n työllisyysstrategiassa työpaikkojen laatua kuvataan kolmella laadun ulottuvuudella: palkkauksen laadulla, työmarkkinoiden epävarmuudella ja työympäristön laadulla. Osallisuuden mittareina puolestaan ovat matalapalkkaisuusaste, sukupuolten välinen palkkakuilu ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien (kuten nuoret, maahanmuuttajat ja osatyökykyiset) työllisyyskuilu.

Miltä työllisyysstrategian uudet pääpainotukset näyttäytyvät Suomen näkökulmasta? Uudessa strategiassa työmarkkinoiden toimintaa arvioidaan työpaikkojen määrän ohella myös työpaikkojen laadun ja osallisuuden mukaan. Työpaikkojen laadun ja työmarkkinoiden osallisuuden mittareilla Suomi pärjää varsin hyvin kansainvälisessä vertailussa OECD:n esittämän vertailun mukaan.

Strategia korostaa hyödyke- ja työmarkkinoiden joustavuutta tarpeellisena, mutta ei yksin riittävänä hyvälle työmarkkinamenestykselle. Aiemman työmarkkinoiden joustavuusvertailun perusteella suomalaiset työmarkkinat eivät myöskään vastoin yleistä uskomusta näyttäydy mitenkään erikoisen jäykkinä eurooppalaisessa vertailussa, vaan suomalaisten työmarkkinoiden joustavuus on hyvä monella osa-alueella.

OECD:n työllisyysstrategiassa myös aiheellisesti korostetaan, että hyvin toimivat työmarkkinat, jotka edistävät sekä taloudellista että sosiaalista edistystä, vaativat työmarkkinapolitiikan ja muu politiikan yhdistämistä.