Pisa-tulokset hallitsevat koulutuskeskustelua
Suomalainen koulutuskeskustelu on koko 2000-luvun pyörinyt pitkälti Pisa-tulosten ympärillä. Ensin niitä hehkutettiin, viime vuosina on siirrytty surkutteluun.
Suomalaisten Pisa-tulokset 2000–2018
Tytöt pärjäävät poikia paremmin
Suomi ja vertailumaat (lukeminen)
Kansainvälinen sijoitus lukemisessa (OECD)
Kuviot kertovat 15-vuotiaiden oppimistuloksista Pisa-testeissä (Programme for International Student Assessment). Pisa-pisteet raportoidaan standardoidulla asteikolla, jossa keskiarvo on 500.
Pisa-data on avoimessa käytössä ja siitä voi koostaa itse haluamiaan raportteja osoitteessa
www.oecd.org/pisa/data/
Kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka muistaa, miten palasi Suomeen vuonna 2005 oltuaan viisi vuotta professorina Karoliinisessa instituutissa Ruotsissa.
”Täällä oli sellainen ilmapiiri, että me olemme maailman parhaita. Ja aina, kun yritti sanoa, että yhteiskunta kehittyy ja koulua pitäisi kehittää sen mukana, tuli hirveä huuto. Älä koske mihinkään, etteivät Pisa-tulokset huonone.”
Menestyksen syistä ei ollut eikä ole varmaa tietoa, mutta usein puhuttiin silti etenkin koulutetuista opettajista ja koulujen autonomiasta. Nämä muutokset tapahtuivat kuitenkin liian myöhään, että ne voisivat selittää ensimmäisten Pisa-testien huipputuloksia, kertoo neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius OKM:stä.
”Ensimmäiset maisteritason luokanopettajat ovat valmistuneet työmarkkinoille vuonna 1983, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että maisterikoulutettujen osuus opettajista on noussut yli puoleen vasta 2000-luvun alkupuolella. Paikallinen autonomia taas tuli peruskouluihin vuonna 1994 opetussuunnitelman perusteiden uudistuksella ja vuoden 1998 koulutuslainsäädännön uudistuksella”, Kalenius sanoo.
”Näillä muutoksilla on käytännössä mahdotonta selittää ensimmäisten tulosten huipputasoa.”
Näin ajattelee myös tutkimusprofessori Juhani Rautopuro Koulutuksen tutkimuslaitokselta.
”Opettajankoulutus on vain osa pakettia, johon kuuluvat myös lähikoulujärjestelmä, kouluruokailu, erityisopetus, ilmaiset koulukyydit ja niin edelleen. On turha irrottaa paketista yksittäisiä osia.”
Kun tulokset kääntyivät laskuun, on alettu etsiä syyllisiä. Rautopuro listaa kolme yleisintä ehdokasta: maahanmuuttajataustaiset oppilaat, naisopettajat ja ”kolme i:tä”: inkluusio, ilmiöoppiminen ja itseohjautuvuus.
”Kaikki tuulesta temmattuja juttuja.”
Hän selittää. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus on Suomen tulosten kannalta erittäin pieni. Trendi on sama kantasuomalaisillakin. Naisopettajat on katsottu syyksi kurin puutteeseen – tästä ei ole tutkimusnäyttöä. Inkluusio puolestaan on ongelma vain, koska siihen ei ole annettu tarpeeksi rahaa. Ilmiöoppimista ei mainita perusopetuksen opetussuunnitelmassa kertaakaan ja itseohjautuvuuskin aina opettajajohtoisuutta korostaen.
”Esitetään yhden selittäjän malli, joka ratkaisee kaiken. Tällaiset mallit ovat populistisia ja vaarallisia ja joskus myös täysin tarkoitushakuisia”, Rautopuro sanoo.
Hänen mielestään parasta Pisassa on se, että se pelasti peruskoulun. Peruskoulua oli alusta asti syytetty siitä, että se tasapäistää ja siten tuhoaa koko Suomen koulutuksen. Kritiikki vaimeni Pisaan.
”Kun ensimmäiset Pisa-tulokset tulivat itsenäisyyspäivänä vuonna 2001, sadattuhannet turvat menivät Suomessa tukkoon.”
Tulosten laskusta on syytetty myös uutta opetussuunnitelmaa. Yhdeksäsluokkalaisille eli Pisa-ikäisille se otettiin kuitenkin käyttöön vasta 2019, Kirsti Lonka huomauttaa. Uusi opetussuunnitelma ei siis ole voinut vaikuttaa tähänastisiin Pisa-tuloksiin mitenkään.
”Poliitikot ja ihmiset tapaavat ajatella, että kun kaksi asiaa tapahtuu yhtä aikaa, niillä on kausaalinen suhde. ’Somalit tulivat 90-luvun alussa ja aiheuttivat laman. Saksassa laman aiheuttivat juutalaiset. Ja nyt S2-oppilaat aiheuttavat meillä huonot Pisa-tulokset’”, Lonka kuvaa väärinymmärryksiä.
Moni on sitä mieltä, että Pisa saa liikaa painoarvoa: se on vain yksi tutkimus useiden joukossa.
”Pisa on saanut meidät ajattelemaan, että se heijastaisi koulujärjestelmämme hyvyyttä. Mitään romahtamista ei kuitenkaan ole tapahtunut. Vuonna 2018 suomalaistytöt olivat luonnontieteissä maailman parhaita, pojat sijalla 10. Mutta ehkä se on ollut järkytys, että tytöt olivat niin hyviä”, sanoo Kirsti Lonka.
Suomen tulokset ovat edelleen selvästi OECD-maiden keskitasoa korkeammat. Monessa muussa maassa tulokset ovat lähteneet laskuun jo aikaisemmin. Vastaavia oppimistulosten laskusta kertovia tuloksia on kuitenkin saatu myös muissa tutkimuksissa.
”Toisaalta ollaan hyviä edelleen, toisaalta kuitenkin aika paljon huonompia kuin oltiin ei-niin-kauan sitten. Huolestuttavaa on pitkään jatkunut lasku, joka meillä on ollut kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen nopeaa”, Aleksi Kalenius tiivistää.
Pisteissä mitattavaa laskua huolestuneempia useimmat tutkijat ovat siitä, että lasten sosioekonomiseen taustaan liittyvät erot ovat kasvussa. Juuri pienet perhetaustasta johtuvat erot ovat olleet korkeiden pisteiden ohella Suomen ylpeyden aiheena. Se, että köyhänkin perheen lapsesta voi tulla pääministeri tai professori.
Seuraavat Pisa-tulokset on määrä julkaista ensi joulukuussa. Keskustelun voi olettaa kuumenevan, kertovat ne mitä tahansa.
Kirjoittaja
- Tuomo Tamminen
- tuottaja
- Puh. +358 40 3511 196
- tuomo.tamminen@labore.fi
