M.A. Keyan Liu väitteli 3.10.2025 Helsingin yliopistossa taloustieteen alalta aiheesta Essays on non-Gaussian structural vector autoregressions.
FM Ulla Suulamo väitteli 16.10.2025 Helsingin yliopistossa sosiologian alalta aiheesta Long-term trends in mortality differences – Register-based studies in Finland, 1970–2020.
Pol.Lic. Louise Hohenthal väitteli 23.10.2025 Helsingin yliopistossa taloustieteen alalta aiheesta Studies on Macroeconomic Effects of Immigration.
MMM Tuomas Soila väitteli 23.10.2025 Helsingin yliopistossa kulutustutkimuksen alalta aiheesta Reflections on the Monetary Nature of Consumer Society.
Ph.D. Rubén Vezzoni väitteli 30.10.2025 Helsingin yliopistossa valtiotieteen alalta aiheesta On Social Change and Ecological Necessity: The Ecological Political Economy of Green Transition Attempts in the European Union.
FaT Katri Aaltonen väitteli 6.11.2025 Turun yliopistossa sosiologian alalta aiheesta Austerity, health payments and economic well-being.
M.Sc. Emilio Del Pupo väitteli 8.11.2025 Helsingin yliopistossa kehitysmaatutkimuksen alalta aiheesta Green Deals and Raw Deals – Power, Sustainability and Agriculture in EU-Mercosur Trade Negotiations.
DI, FM Annamari Kiviaho väitteli 14.11.2025 Helsingin yliopistossa maantieteen alalta aiheesta Exploring Future Development Paths for Shrinking Regions.
M.Sc.Econ. Jussipekka Salo väitteli 14.11.2025 Helsingin yliopistossa taloustieteen alalta aiheesta Essays on Beliefs, Incentives, and Financial Behavior.
MSc Santtu Räisänen väittelee 14.11.2025 kello 13 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta The Façade of Governmental Innovation – or, How Certain Efforts to Administer Citizens’ Lives with Artificial Intelligence Failed to Fail, and What That Says About Emptiness in the Bureaucratic Culture of Innovation.
VTM, TtM Iris Moolla väitteli 24.11.2025 Helsingin yliopistossa yhteiskuntapolitiikan alalta aiheesta The Role of Institutional Structures in Healthcare System Performance – Evidence from Developed Countries.
M.Sc. Joosua Virtanen väitteli 25.11.2025 Hankenissa taloustieteen alalta aiheesta Essays on microeconomic prediction problems: with applications to firm growth and public procurement.
KTM Iben Bolund Nielsen väitteli 27.11.2025 Lappeenrannan teknillisessä ylioistossa kauppatieteiden alalta aiheesta Business Perspectives for Enabling Circular Economy.
VTM Heikki Korpela väitteli 4.12.2025 Helsingin yliopistossa taloustieteen alalta aiheesta Essays in Economics of Unemployment.
TtM Elli Hartikainen väitteli 5.12.2025 Itä-Suomen yliopistossa terveystaloustieteen alalta aiheesta The use of part-time sickness absence – Work-related factors and labour market outcomes.
LL, VTM, yleislääketieteen erikoislääkäri Helena Leppänen väitteli 5.12.2025 Tampereen yliopistossa psykiatrian alalta aiheesta Socioeconomic Factors and Treatment of Common Mental Disorders Predisposing to Disability Pension – A register-based study in Finland.
”Väitöskirjan idea heräsi kahvipöytäkeskustelussa. Olen ollut kiinnostunut eriarvoisuudesta ja työn taloustieteestä, ja maahanmuutto on aina ajankohtainen aihe. Ensimmäinen ajatukseni oli lähteä tutkimaan saatavuusharkinnan poikkeuksien vaikutuksia työmarkkinoilla, mutta lopulta väitöskirjani tarkastelee maahanmuuttajien työmarkkinatulemia useasta kiinnostavasta näkökulmasta.”
Mitä lähdit selvittämään maahanmuuttajien työmarkkinatilanteesta?
”Väitöskirjani ensimmäinen artikkeli on kirjallisuuskatsaus kotouttamistoimenpiteiden vaikutusten tutkimuksista. Tuntui tärkeältä perehtyä siihen, mitä ja miten aihetta on aiemmin tutkittu, kun lähdin syventymään aiheeseen. Voi sanoa, että mitä yksilöidympiä kotouttamisohjelmat ovat, sitä enemmän niistä on hyötyä, ja erityisesti kielen oppiminen on tärkeätä. Leikkaukset kotoutumisesta voivat siis vaikuttaa negatiivisesti työmarkkinoihin.”
Mitä yksilöidympiä kotouttamisohjelmat ovat, sitä enemmän niistä on hyötyä.
Mitä muita näkökulmia väitöksesi tarjoaa maahanmuuttajien työllistymiseen?
”Toisessa artikkelissani tutkin määräaikaishaastattelujen vaikutusta työttömien maahanmuuttajien työllistymiseen. Näyttää siltä, että maahanmuuttajat poistuvat työvoimasta todennäköisemmin, kun haastatteluja on alettu lakimuutoksen myötä järjestää säännöllisesti. Kolmannessa artikkelissa tutkin anonyymin rekrytoinnin vaikutuksia maahanmuuttajien työllistymiseen.”
Miten nimettömyys vaikuttaa maahanmuuttajien rekrytointiin?
”Seuraamassamme Helsingin kaupungin kokeilussa maahanmuuttajien mahdollisuus sekä päästä haastatteluun että tulla palkatuksi parantuivat. Anonyymin rekrytoinnin ei kuitenkaan pitäisi olla vapaaehtoista rekrytoijalle. Aiempi tutkimus Ranskasta osoittaa, että jos valmiiksi monimuotoisuuteen pyrkivät yritykset siirtyvät anonyymiin rekrytointiin, monimuotoisuus voi vähentyä.”
Entä se saatavuusharkinta, josta kaikki lähti?
”Näyttää siltä, että jos ELY-keskus poistaa saatavuusharkinnan alueella jossakin ammatissa, ulkomaalaisten työntekijöiden määrä kasvaa. Suurin osa palkatuista ei kuitenkaan ole uusia maahanmuuttajia, vaan Suomessa valmiiksi oleskelevia, jotka vaihtavat oleskeluluvan tyyppiä. Poikkeus saatavuusharkinnassa näyttäisi myös laskevan hieman palkkatasoa poikkeusammateissa.”
Mitä tästä voi päätellä?
”Saatavuusharkinnan poisto alemman palkkatason ammateissa heikentää palkkoja. On viitteitä, että ylemmän palkkatason ammateissa sekä työllisyys- että palkkavaikutus olisi positiivinen. Saatavuusharkinta-aihetta on jatkossa kiinnostava tutkia tarkemminkin, esimerkiksi sitä, ovatko ammattiryhmiin perustuvat poikkeukset mielekkäitä.
