OTL, KTL, OTM, KTM Janne Myllymäki väitteli 11.4.2025 Tampereen yliopistossa oikeustieteen alalta aiheesta Sijoitusvakuutuksen verotus – Tutkimus luonnollisen henkilön omistaman säästöhenkivakuutuksen ja kapitalisaatiosopimuksen verotuksesta.
MPP, M.Sc. Luiz Alonso de Andrade väitteli 24.4.2025 Tampereen yliopistossa hallintotieteiden alalta aiheesta Clerical Bureaucracy: An inquiry into Brazilian street-level social policy implementation.
YTM Jan Nokkala väitteli 25.4.2025 Itä-Suomen yliopistossa laskentatoimen ja rahoituksen alalta aiheesta Essays on Empirical Measurement of Bank’s Credit Portfolio Risk.
KTM Anette Ala-Lahti väitteli 9.5.2025 Tampereen yliopistossa vero-oikeuden alalta aiheesta Tulon kohdistaminen verovelvolliselle: Tuloverojärjestelmän unohdettu peruskysymys.
M.Sc. Demet Demirez väitteli 9.5.2025 Tampereen yliopistossa sukupuolentutkimuksen alalta aiheesta Gender (in)equalities in Knowledge-Intensive Entrepreneurship: Experiences of Women Entrepreneurs in Finland and Turkey.
KTT, OTL Erkki Rajaniemi väitteli 10.5.2025 Helsingin yliopistossa oikeustieteen alalta aiheesta Työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnan turvaavuudesta – Yhtiöoikeudellinen tutkimus turvaavuudesta osana työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnan vakavaraisuussääntelyä.
KTM Iiro Ahomäki väitteli 16.5.2025 Jyväskylän yliopistossa taloustieteen alalta aiheesta Information Interventions and Physician Prescribing Behavior.
M.Sc. Thanh Nam Vu väitteli 16.5.2025 Jyväskylän yliopistossa rahoituksen alalta aiheesta ESG investing: Dynamics of Performance and Valuation in an Evolving Market.
M.Sc. Katja Saarela väitteli 22.5.2025 Helsingin yliopistossa tietojenkäsittelytieteen alalta aiheesta Prediction of work disability risk using machine learning.
LLD Tone Knapstad väitteli 23.5.2025 Helsingin yliopistossa oikeustieteen alalta aiheesta Market power of online platforms – Analysing the role of Article 102 TFEU, particularly in light of the Digital Markets Act.
KTM Maija Lähteenkorva väitteli 28.5.2025 Jyväskylän yliopistosta yritysten ympäristöjohtamisen alalta aiheesta Breaking Barriers: Insights into Integrating Sustainability in Business School Curricula through B Corp Collaboration.
KTM Paul Rintamäki väitteli 30.5.2025 rahoituksen alalta aiheesta Essays on financial intermediation and asset pricing.
KTM Antti Sieppi väitteli 6.6.2025 Jyväskylän yliopistossa taloustieteen alalta aiheesta Essays on Skills and Labor Market.
FM Janne Säynäjäkangas väitteli 6.6.2025 Jyväskylän yliopistossa politiikan alalta aiheesta Resource Relationships: A Political Ontology for the Anthropocene.
VTM Juho Koistinen (ennustepäällikkö, Labore) väitteli 30.5. Helsingin yliopistossa taloustieteen alalta aiheesta "Essays on macroeconomics under noninvertibility". Kuva: Emmi Nykänen.
Kuuntele juttu 03:06
Mikä on väitöskirjasi pääkysymys?
”Tutkin, onko rahapolitiikalla vaikutusta talouskasvuun. Tarkastelen sekä keskuspankkien korko-ohjausta että epätavanomaisia keinoja, kuten ennakoivaa viestintää.”
Miten taloustieteessä on tutkittu rahapolitiikan kasvuvaikutuksia viime vuosina?
”Vertailen yhdessä artikkelissani kolmen empiirisessä makrotaloustieteessä käytetyn tilastollisen menetelmän tehoa ja tarkkuutta simulaatioiden avulla. Kun rahapolitiikkaa ohjaillaan ennakoivalla viestinnällä, simulaatioissa käy selvästi ilmi, että perinteinen VAR-mallinnus antaa epäluotettavia tuloksia. Sen sijaan tuoreemmat, instrumenttimuuttujien avulla identifioidut VAR-mallit ovat luotettavampia. Niiden suosio tutkimuksessa on siis perusteltua.”
Miksi ennakoiva viestintä on tärkeä tutkimuskohde?
”2010-luvulla esimerkiksi Yhdysvalloissa ja EU:ssa ohjauskorot olivat niin lähellä nollaa, ettei niitä ollut varaa laskea. Keskuspankit ottivat käyttöön ennakoivan viestinnän keinona talouden stimuloimiseksi. Tarkoituksena oli avata korkonäkymiä tuleville vuosille, jotta investointeja ja kulutusta voisi suunnitella.”
Onko ennakoiva viestintä hyvä keino vaikuttaa talouteen?
”Tutkin toisessa artikkelissani, miten korkopolitiikka ja ennakoiva viestintä ovat vuosina 1994–2019 vaikuttaneet talouskasvuun Yhdysvalloissa. Kävi ilmi, että myös epätavanomainen rahapolitiikka on tehokasta, mutta se vaikuttaa ajallisesti eri tavoin. Ohjauskorkopolitiikan vaikutus on voimakkaimmillaan 6–12 kuukauden kuluttua korkomuutoksesta, mutta ennakoiva viestintä vaikuttaa 8–24 kuukauden aikaikkunassa. Ennakoiva viestintä vaikuttaa esimerkiksi investointien ajalliseen hajauttamiseen.”
Ennakoiva viestintä vaikuttaa esimerkiksi investointien ajalliseen hajauttamiseen.
Kolmannessa artikkelissasi tutkit dynaamisia faktorimalleja. Miksi?
”Niiden suosio on kasvanut makrotaloustieteessä. Perinteisesti käytetyissä malleissa on 4–6 muuttujaa, mutta siinä on ongelmia. Esimerkiksi keskuspankeilla on töissä satoja ekonomisteja, jotka ottavat huomioon valtavasti eri asioita. Dynaamisissa faktorimalleissa muuttujia voi olla kymmeniä tai jopa satoja, joten voisi ajatella, että ne kuvaavat paremmin todellista päätöksentekoa.”
Mitä sait selville?
”Tutkin, voidaanko mallin parametrien määrää vähentää ilman että selitysvoima tai käyttökelpoisuus vähenisi. Osoittautui, että menetelmät voivat olla matemaattisesti raskaita, mutta tällä menetelmällä voidaan vähentää tilastollista epävarmuutta, koska mallin rakenne on yksinkertaisempi. Jatkossa minua kiinnostaisi käyttää näitä dynaamisia faktorimalleja Suomen talouden ennustamiseen.”
