1. T&Y-lehti
2. Korkeat tulorajat ovat tehneet työperäisten maahanmuuttajien perheenyhdistämisestä liian vaikeaa

Korkeat tulorajat ovat tehneet työperäisten maahanmuuttajien perheenyhdistämisestä liian vaikeaa

Korkeat tulorajat heikentävät Suomen houkuttelevuutta työperäisten maahanmuuttajien silmissä.

SUOMI KOROTTI tämän vuoden marraskuussa perhesiteen perusteella myönnettävien oleskelulupien toimeentuloedellytyksen tulorajoja. Esimerkiksi puolison ja kolmen lapsen tuominen Suomeen vaatii maahanmuuttajalta nyt 3270 euron nettotulot, jolloin bruttopalkan on oltava lähes 4020 euroa. Korotukset hankaloittavat erityisesti matalapalkka-alojen ammattilaisten mahdollisuuksia muuttaa perheineen Suomeen.

Korkeammat tulorajat voivat ennen kaikkea vähentää Suomen houkuttelevuutta perheellisten osaajien kohdemaana. Rajat saattavat myös heikentää tänne rekrytoitujen osaajien Suomessa asumisen pysyvyyttä. Pysyvyyden on osoitettu olevan matalampaa niille ammattilaisille, joiden perheenjäsenet asuvat muualla.

Lisäksi perhesideperusteisten oleskelulupien toimeentuloedellytyksen korkeammat tulorajat hidastavat maassa jo valmiiksi työskentelevien maahanmuuttajien perheenyhdistämistä. Tämä on ongelmallista varsinkin lasten kannalta. Sopeutuminen yhteiskuntaan on tutkimusten mukaan sitä tehokkaampaa, mitä nuorempana lapsi muuttaa Suomeen. Niinpä uudet tulorajat, jotka eivät huomioi nimeksikään yhteisessä kotitaloudessa asumisesta koituvia mittakaavaetuja eivätkä lainkaan lapsen iän mukaan muuttuvia kulutustarpeita, voivatkin viivästyttää kotiutumisen aloittamista ja vaikeuttaa lasten menestymistä myöhemmin elämässä.

VÄESTÖN IKÄÄNTYESSÄ Suomi tarvitsee kipeästi pitkäaikaista työvoimaa, erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluiden työvoimatarpeisiin. Asettamalla tiukemmat tulorajat Suomi on saattanut tahtomattaan karkottaa kriittisillä, mutta matalapalkkaisilla aloilla kipeästi tarvittuja ammattilaisia.

Lokakuussa julkaistussa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan raportissa Labore tutki toimeentuloedellytyksen tulorajojen lievennysten vaikutusta työperäisten maahanmuuttajien määrään ja rakenteeseen Suomessa. Löydökset osoittavat, että ilman tulorajoja työperäisissä maahanmuuttajissa olisi enemmän naisia sekä nuoria matalapalkkaisia maahanmuuttajia.

Huomionarvoista on, että vanhustenhoidossa ja terveydenhuollossa työskentelevillä palkat jäävät usein alle mediaanin, jolloin perheenjäsenten tulorajojen nostaminen vain vaikeuttaa työvoimapulan ratkaisemista naisvaltaisilla matalapalkka-aloilla.

Tämän lisäksi tuore tutkimus osoittaa, että myös lievemmillä tulorajoilla valtion saama taloudellinen nettohyöty säilyy positiivisena niin yksittäisen työperäisen maahanmuuttajan kuin myös kokonaisten perheiden osalta lyhyellä aikavälillä.

Käytännössä matalapalkka-aloille ei voi tulla perheen kanssa.

Tutkimuksessa tehty kansainvälinen vertailu kertoo, että tulorajat, varsinkin lapsia koskevat, olivat jo ennen nykyistä kiristystä kansainvälisesti katsottuna korkeita. Marraskuusta lähtien kolmannesta lapsesta eteenpäin on vaadittu kiinteä 360 euron lisäys nettopalkkaan lasta kohden. Tämä on bruttotuloissa määriteltynä merkittävä palkkatulo. Kahden aikuisen ja kahden lapsen perheen maahanpääsy edellyttää palkkaa, joka on suurempi kuin suomalaisella keskivertopalkansaajalla. Käytännössä matalapalkka-aloille ei voi tulla perheen kanssa, vaan molempien vanhempien pitää löytää työ yhtä aikaa.

Ennen uudistusta vaadittu tulojen lisäys väheni kustakin lisälapsesta eikä kuudennesta lapsesta eteenpäin tarvinnut osoittaa lisää tuloja. Suomessa syntyvyys jatkaa laskuaan, joten ulkomailta tulevien lapsiperheellisten työperäisten maahanmuuttajien perheenyhdistämisen vaikeuttaminen on perin yllättävä ratkaisu.

Vertailtaessa tilannetta muihin Pohjoismaihin käy ilmi, että Suomi näyttäisi seuranneen Ruotsin linjaa. Suomen tilanne on kuitenkin hyvin erilainen: Ruotsissa on suurempi väestö ja korkeampi syntyvyys. Maahanmuuttajat muodostavat noin neljänneksen Ruotsin väestöstä. Suomessa alle kymmenesosa väestöstä on maahanmuuttajataustaisia, joten Suomella ei ole vastaavaa varaa rajoittaa maahanmuuttoa.

ERITYISESTI LASTEN OSALTA tulorajoihin liittyviä vaatimuksia olisi syytä uudelleenarvioida, jotta mittakaavaedut ja ikäkohtaiset kulutustarpeet tulisivat huomioiduiksi paremmin. Lisäksi kokeiluja, kuten perheenjäseniä koskevien pisteytysmallien toimivuutta Suomessa, voitaisiin testata. Uudet vaihtoehdot saattaisivat lisätä Suomen houkuttelevuutta ja auttaa täyttämään työmarkkinoiden kriittisiä tarpeita.

Suomen tulisi vahvistaa asemaansa houkuttelevana kohdemaana perheellisille ja osaaville maahanmuuttajille. Hyödyntämällä nykyistä joustavampaa lähestymistapaa perhesideperusteisten oleskelulupien toimeentuloedellytyksen täyttymisen arvioinnissa Suomi voisi myös edistää ihmisoikeuksien ja tasa-arvon toteutumista, parantaa kotoutumista ja houkutella maahan osaavaa työvoimaa talouden ja koko yhteiskunnan tueksi.