Ostovoiman kasvu ei ulotu pienituloisimpiin – alimman tulokymmenyksen ostovoima heikkenee vuonna 2026
Kotitalouksien ostovoiman ennakoitu elpyminen jakautuu Suomessa hyvin epätasaisesti. Laboren uuden analyysin mukaan vuonna 2026 alimman tulokymmenyksen ostovoima heikkenee 3,5 prosenttia, kun ylimmän kasvaa 2,2 prosenttia. Vuosina 2023–2026 ryhmien välinen kehitysero on yli 16 prosenttiyksikköä.
Vuodesta 2025 vuoteen 2026 ostovoima heikkenee kolmessa pienituloisimmassa tulokymmenyksessä. Alimmassa tulokymmenyksessä laskua on 3,5 prosenttia, toisessa 1,6 prosenttia ja kolmannessa 0,2 prosenttia.
Pidemmällä aikavälillä ero on vielä selvempi. Vuosina 2023–2026 alimman tulokymmenyksen ostovoima heikkenee 5,4 prosenttia ja toiseksi alimman 2,2 prosenttia. Muissa tulokymmenyksissä ostovoima vahvistuu, ylimmässä peräti 10,8 prosenttia.
Ero syntyy pääosin siitä, että nimelliset käytettävissä olevat tulot kehittyvät eri tavoin. Hintakehitys kasvattaa eroa vain noin puolella prosenttiyksiköllä.
Tilanne on historiallisesti poikkeuksellinen
Pitkän aikavälin vertailussa vuosien 1966–2026 tulokehitykseen nykyinen kehitysero on merkittävä. Erityistä on, että alimman tulokymmenyksen ostovoima laskee samaan aikaan, kun ylimmän kasvaa. Myös 1990-luvun laman jälkeisinä kasvuvuosina tuloryhmien kasvuerot olivat suuria, mutta silloin alimman tulokymmenyksen ostovoima ei laskenut.
Vuokralla asuvat ja yksinhuoltajat jäävät jälkeen
Väestöryhmien välillä on selviä eroja. Vuosina 2023–2026 vuokralla asuvien ostovoima vahvistuu 1,7 prosenttia, kun omistusasunnossa asuvien ostovoima kasvaa noin 7,5 prosenttia. Yksinhuoltajatalouksissa kasvu jää noin prosenttiin.
Vähintään 65-vuotiaiden ostovoima vahvistuu koko jaksolla noin seitsemän prosenttia, mutta vuodesta 2025 vuoteen 2026 se heikkenee noin 0,6 prosenttia.
”Ostovoiman on ennustettu kääntyvän kasvuun, mutta keskimääräiset ennusteet peittävät alleen sen, keille kasvu kohdistuu. Pienituloisimpien ostovoima on heikentynyt jo useamman vuoden, eikä suunta käänny vuonna 2026. Ero ei selity hinnoilla vaan sillä, että tulot kehittyvät eri tuloryhmissä hyvin eri tavoin”, sanoo Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölä.
Kuvio: ostovoiman muutos tulokymmenyksittäin 2025–2026 ja 2023–2026
Näin laskelmat tehtiin
Laskelmat tehtiin Tilastokeskuksen SISU-mikrosimulointimallilla. Ostovoimaa mitattiin kotitalouden koon ja rakenteen mukaan ekvivalisoidulla käytettävissä olevalla rahatulolla. Tulot muutettiin vuoden 2023 rahaksi tuloviidenneskohtaisilla kuluttajahintaindekseillä.
Vuosien 2023 ja 2024 laskelmat perustuvat SISU-rekisteriaineistoihin. Vuosien 2025 ja 2026 laskelmissa käytettiin koko väestöä edustavia, ajantasaistettuja aineistoja. Vuoden 2026 hinta-arviossa yhdistettiin alkuvuoden toteutunut hintakehitys ja Laboren inflaatioennuste. Pitkän aikavälin vertailu perustuu Tilastokeskuksen tulonjakotilastoon vuosilta 1966–2024.
Tutkimus on toteutettu Laboren omalla rahoituksella. Työ tukee Palkansaajasäätiön rahoittamaa esimerkkiperhelaskelmien kehittämistä.
Julkaisu
Nyyssölä, Milla: Ostovoiman kasvu ei kohdistu pienituloisimpiin ryhmiin – Reaalisten käytettävissä olevien tulojen kehitys Suomessa tulo- ja väestöryhmittäin vuoteen 2026 saakka. Labore Analyysi 9/2026.
- Milla Nyyssölä
- johtava tutkija
- Puh. +358-45 7750 2062
- milla.nyyssola@labore.fi
- Tutkijaprofiili
