1. Julkaisuhaku
  2. Muuttunut tilastokäytäntö tiukentaa Suomen velkaantumisen rajoitteita

Muuttunut tilastokäytäntö tiukentaa Suomen velkaantumisen rajoitteita

Mediatiedote

…mutta kiinnostavatko EU:n ohjausjärjestelmän rajoitteet enää ketään edes Suomessa?

Kuvio 2. Suomen julkisyhteisöjen EDP-velkasuhde (%) ennen Tilastokeskuksen kesällä 2022 tekemää revisiota ja sen jälkeen sekä EU:n talouden ohjausjärjestelmän mukainen EDP-velan maksimiarvo (60 %). Lähde: Tilastokeskus.

Suomen julkisen velan tilastomenetelmän muutos lisää Suomen laskennallista julkista velkaa. Jos EU:n talouden ohjausjärjestelmän velkarajoihin joskus palattaisiin, Suomi joutuisi siis supistamaan julkista velkaansa luultua enemmän. Siirtymävaiheessa Suomen talouteen voisi kohdistua tiukempaa sääntelyä kuin velan ollessa sallitun rajan alapuolella.  

Muutoksen jälkeen suurin osa Valtion asuntorahaston takaamista korkotukilainoista tulkitaan EU:n talouden ohjausjärjestelmässä julkisen velan osaksi. Esimerkiksi vuonna 2021 muutos kasvattaa Suomen laskennallista velkasuhdetta 5,9 prosenttiyksikköä noin 72 prosenttiin, ja siirtää sen näin oleellisesti kauemmas sallitusta 60 prosentin maksimiarvosta. 

Tilastomenetelmän muutos ei kuitenkaan näytä huolettavan Suomessa ketään. Huolipuheen vähäisyys viittaa vahvasti siihen, ettei ohjausjärjestelmän ennalleen palauttamiseen usko enää kukaan – ei edes Euroopan kenties sääntöuskovaisimmassa maassa.

Lue Laboren tutkimusohjaaja Ilkka Kieman koko blogikirjoitus aiheesta!