1. Julkaisuhaku
2. Hallituksen käyttämä ennuste viittaa EU:n menorajojen ylitykseen jo ensi vuonna

Hallituksen käyttämä ennuste viittaa EU:n menorajojen ylitykseen jo ensi vuonna

Hallituksen talousarvioesitykseen sisältyvän valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomi ylittää sille EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä asetetut nettomenorajat jo ensi vuonna. Labore toteaa eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle antamassaan lausunnossa myös, että yhteisöveron alennuksen epäsuorista vaikutuksista on jo melko laaja tutkimuskirjallisuus, eikä sen mukaan alennus maksa itseään edes pitkällä tähtäimellä valtiolle takaisin.

 

EU neuvosto asetti Suomen liiallisen alijäämän menettelyyn (EDP) tammikuussa 2026 ja määritti Suomelle nettomenojen enimmäiskasvun vuosille 2026–2028.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan nettomenopolun kumulatiivinen sallitun maksimiarvon ylitys vastaa 0,3 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2027 ja 1,0 prosenttia vuonna 2028. Laskelmassa on huomioitu puolustusmenojen kasvun perusteella sallittu jousto.

Hallitus tunnistaa talousarvioesityksessään poikkeaman mahdollisuuden. Se pitää perusteltuna, että komissio ottaa mahdollisen poikkeaman arvioinnissa huomioon Lähi-idän kriisin, korkeana pysyvän työttömyyden ja odotettua nopeamman inflaation.

Laboren mukaan nämä tekijät eivät sellaisinaan riitä perustelemaan poikkeamaa. Nettomenojen laskennasta on jo poistettu työttömyysmenojen suhdanneluonteiset muutokset. Myöskään ulkoisista tekijöistä johtuva verotulojen supistuminen ei suoraan kasvata nettomenoja. Sen sijaan päätösperäiset veronalennukset, kuten yhteisöveron alennus, kasvattavat EU-sääntöjen mukaan laskettuja nettomenoja.

Hallituksen käyttämä ennuste viittaa siihen, että Suomi ylittää sille asetetut nettomenorajat jo ensi vuonna. Puolustusmenoihin sallittu jousto on laskelmassa jo huomioitu. Poikkeama vaikeuttaisi entisestään seuraavan hallituksen sopeutustehtävää, sanoo tutkimusohjaaja Ilkka Kiema.

Yhteisöveron alennuksen epäsuorat vaikutukset on jo huomioitu tutkimuksessa

Hallitus esittää yhteisöverokannan alentamista 20 prosentista 18 prosenttiin. Ilman käyttäytymis- ja kasvuvaikutuksia alennuksen arvioidaan vähentävän verotuloja noin 841 miljoonalla eurolla.

Hallituksen esityksen mukaan alennus rahoittaisi pitkällä aikavälillä itseään noin 34–46-prosenttisesti. Valtiovarainministeriön aiemmassa arviossa osuus oli noin 60 prosenttia. Kummassakin arviossa verotulot siis jäisivät pienemmiksi kuin ilman alennusta.

Julkisessa keskustelussa on esitetty, että alennuksen epäsuorat vaikutukset esimerkiksi palkkoihin, kulutukseen, työllisyyteen ja investointeihin voisivat muuttaa johtopäätöstä. Labore korostaa, että näitä vaikutuksia käsitellään jo laajasti tutkimuskirjallisuudessa. Myös pitkän aikavälin vaikutuksia on tutkittu.

Laboren mukaan tutkimuskirjallisuus ei tue käsitystä, että veronalennuksen synnyttämä taloudellinen toimeliaisuus kasvattaisi verotuloja niin paljon, että alennus maksaisi itsensä takaisin.

Epäsuorat vaikutukset eivät ole tutkimuksessa unohtunut näkökulma. Niitä on jo arvioitu, eikä tutkimus tue oletusta yhteisöveron alennuksen maksamisesta itsensä takaisin. Myöskään hallituksen omat arviot eivät ennusta tätä, toteaa Kiema.

Labore suosittelee harkitsemaan yhteisöveron alennuksen perumista

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan julkisen talouden rakenteellinen alijäämä syvenee ensi vuonna 3,1 prosentista 3,9 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkinen velkasuhde nousee 91,2 prosenttiin. Talousarvioesityksessä ei esitetä uusia sopeutustoimia.

Laboren mukaan talouden elpyminen puoltaa sopeutuksen jatkamista: noususuhdanteessa sopeutuksen kasvua hidastava vaikutus on pienempi kuin taantumassa. Myös talouspolitiikan arviointineuvosto on suositellut julkista taloutta vahvistavista lisätoimista päättämistä jo syksyn 2026 budjettiriihessä.

Labore suosittelee, että hallitus harkitsisi yhteisöveron alennuksen perumista sekä ansiotuloverotuksen maltillista kiristämistä.

Lausunnon tiivistelmä

Lausunto kokonaisuudessaan