Laboressa alkoivat muutosneuvottelut

Laboren tohtorihautomossa työskennelleen KTT Aapo Stenhammarin väitöskirjan Essays on Structural and Technological Change kolme esseetä avaavat näkökulmia siihen, miten rakenteelliset ja teknologiset muutokset vaikuttavat yksilöihin ja yhteiskuntaan. Tulokset osoittavat, että vaikka taloudelliset uudistukset voivat olla hyödyllisiä pitkällä aikavälillä, niiden lyhyen aikavälin poliittiset ja sosiaaliset vaikutukset on otettava huomioon. Stenhammar käsittelee muun muassa vuoden 1969 pellonvarauslakia ja sen vaikutuksia SMP:n kannatukseen.

Laboren tutkijan KTM Salla Kalinin väitöskirja Essays on the Impact of Taxes and Transfers on Labor Supply and Migration käsittelee politiikkarelevantteja julkistaloustieteen aiheita: työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien käyttöönoton vaikutuksia työttömyydenaikaiseen työskentelyyn, opiskelijoiden asumistukiuudistusta sekä verotuksen ja muuttoliikkeen välistä yhteyttä.  Tutkimuksen ajankohtaiset aiheet tarjoavat arvokasta tietoa tutkimuspohjaisen päätöksenteon tueksi.

Laboren vuoden 2024 toimialaennusteessa tarkastellaan yksityisen sektorin päätoimialojen suhdannenäkymiä vuosina 2024 ja 2025. Normalisoitunut inflaatiotilanne on vahvistanut kuluttajien ostovoimaa, mutta yleinen talouskehitys on yhä vaisua. Rakennusalan ahdinko on toistaiseksi jatkunut, ja paremmasta kehityksestä on vasta hienoisia merkkejä. Teollisuus supistuu hieman vuonna 2024, kun taas palvelualoilla näkymät ovat pääosin positiiviset. Alkuvuoden 2024 poliittiset lakot koskettivat lukuisia toimialoja, mutta lakkojen tarkkojen vaikutusten arvioiminen on erittäin haastavaa.

Laboren syksyn 2024 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous supistuu 0,2 prosenttia vuonna 2024. Talouden matalasuhdanne jää ensi vuonna taakse, ja BKT-kasvu on 1,7 ja 1,8 prosenttia vuosina 2025–2026. Kasvua vauhdittavat hidastunut inflaatio ja korkojen lasku, jotka tukevat yksityistä kulutusta ja vientiä. Epävarmuutta suhdannekäänteeseen luo kansainvälinen talous ja etenkin tärkeän vientimarkkinan, Saksan, talouskehitys.

Pitkittyneen matalasuhdanteen vuoksi Laboren ennustetta on tarkistettu alaspäin kuluvan vuoden osalta, sillä keväällä Labore ennusti kasvuksi 0,4 prosenttia. Suhdanteen arvioidaan paranevan kunnolla vuoden 2025 aikana.

Analyysissä tarkastellaan Suomen yritysten tutkimus- ja kehitystyön (t&k) rakenteita ja kehitystä käyttämällä vertailukohtana harmonisoituja yritysaineistoja 21 OECD-maasta. Analyysin tulosten mukaan vuosina 2017–2022 Suomen pienissä, nuorissa (alle viisi vuotta vanhoissa) yrityksissä on panostettu tutkimukseen ja kehitykseen selvästi enemmän kuin aikaisemmin Suomessa tai vertailun muissa OECD-maissa.

Analyysistä käy ilmi, että ulkomaalais­omisteisten yritysten osuus t&k-toimintaa tekevistä yrityksistä sekä varsinkin yritysten t&k-menoista ja -henkilöstöstä on ollut Suomessa selvästi pienempi kuin Ruotsissa tai useassa muussa vertailtavana olevassa OECD-maassa. Toisaalta ulkomaalaisomisteisten yritysten osuudet ovat olleet Suomessa kasvussa.

Julkaisu

Huuskonen, J. & Maliranta, M. (2024), Suomen yritysten t&k-toiminta vertailussa: OECD-hankkeen Suomi-analyysi, Analyysi 2024/3, Labore.

Laboren tutkimuksen mukaan ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poisto olisi tapa lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Saatavuusharkinnasta luopuminen voisi kuitenkin tulosten mukaan vaikuttaa negatiivisesti erityisesti tiettyjen työntekijäryhmien, kuten matalapalkka-aloilla ja palveluammateissa työskentelevien, sekä ikääntyvien työntekijöiden palkkakehitykseen.

Julkaisu

Nieminen, J., Kiviholma, S., Kanninen, O. & Karhunen, H. (2024), Regulating Labor Immigration: The Effects of Lifting Labor Market Testing, Labore, Työpapereita 344.

Tuoreen tutkimuksen mukaan parhaiten menestyvien yritysten perustajat ovat usein entuudestaan hyvätuloisia tai tulevat yrittäjäperheestä. Yrittäjäksi ryhtyminen kasvatti kuitenkin merkittävästi tuloja pidemmällä aikavälillä taustasta ja aiemmista tuloista riippumatta.

Julkaisu

Harju, J., Juuti, T. & Matikka, T. (2024), Stairway to Heaven? Selection into Entrepreneurship, Income Mobility and Firm Performance, The Labour Institute for Economic Research LABORE, Working Papers 346.

Tuore tutkimus tarkastelee verotuksen vaikutusta eläkeläisten muuttopäätöksiin. Tulosten mukaan eläkeläisten muuttoliike reagoi voimakkaasti verotukseen: EU-tasolla eläkeläisten määrä Portugalissa kolminkertaistui maan verouudistuksen myötä. Erityisesti hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut eläkeläiset reagoivat herkästi veromuutoksiin. Verovapauden poistamisen jälkeen muuttovirrat Suomesta Portugaliin tyrehtyivät, mutta eläkeläisten määrä on säilynyt korkeampana kuin ennen reformia – väliaikaisella verouudistuksella on siis ollut pysyviä vaikutuksia.

Tutkimus on julkaistu arvostetun The National Bureau of Economic Research (NBER) -tutkimusorganisaation työpaperina.

Julkaisu

Kalin, S., Levy, A. B. & Muños, M. (2024), Pensioners Without Borders: Agglomeration and the Migration Response to Taxation, NBER Working Papers 32890, National Bureau of Economic Research, Inc.

Viimeaikaisessa suomalaisessa tutkimuksessa on havaittu positiivinen yhteys hiilituottavuuden ja työn tuottavuuden välillä, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. Ympäristöystävälliset käytännöt voivatkin edistää sekä kestävää kehitystä että tehokkuutta energiaintensiivisillä aloilla. Suomen työn tuottavuus oli vuonna 2022 vain 68 prosenttia Yhdysvaltojen tasosta. Tuottavuuden heikko kasvu on omiaan heikentämään kustannuskilpailukykyä. Siirtyminen kohti vihreää taloutta voi tarjota potentiaalisen keinon kaventaa tätä tuottavuuseroa, toteavat tutkijat.

Julkaisu

Kuosmanen, N., Kiema, I., & Maczulskij, T. (2024), Productivity and Green Transition in Finland, ETLA Raportti No 151.

Etlan ja Laboren yhteistyössä laatima raportti on tehty Suomen tuottavuuslautakunnalle.