JOHDANTO
Kasvu viivästyy, muttei peruunnu
- Alkuvuoden talouskasvu oli vaimeaa, mutta arvioimme suhdannekäänteen olevan käsillä.
- Vienti on kääntynyt kasvuun alkuvuoden notkahduksen jälkeen.
- Inflaatio on hidastunut ja yksityinen kulutus kasvaa ostovoiman mukana.
- Investointien parantumisen nopeuden ja voimakkuuden suhteen on edelleen epävarmuutta.
Suomen talouden matalasuhdanne alkaa olla takana, mutta toistaiseksi kasvu on vielä maltillista. Ennustamme, että kuluvan vuoden bruttokansantuote (BKT) supistuu 0,2 prosenttia viime vuoteen nähden. Vuosina 2025–2026 kasvu kiihtyy arviomme mukaan 1,7 ja 1,8 prosenttiin. Kuluvan vuoden BKT-ennustetta on tarkistettu alaspäin kevään ennusteestamme (0,4 prosenttia), sillä vuoden 2024 ensimmäisen vuosipuoliskon talouskehitys on osoittautunut ennakoitua heikommaksi. Etenkin investoinnit ja yksityinen kulutus ovat kehittyneet vaisusti alkuvuonna Tilastokeskuksen neljännesvuositilipidon alustavien tietojen perusteella. Vuosien 2025 ja 2026 BKT-kasvuennusteita on niin ikään tarkistettu hieman alaspäin muun muassa julkisen kulutuksen supistuessa osana hallituksen sopeutustoimia. Vuosien 2025–2026 suunnanmuutos on kuitenkin merkittävä kahden perättäisen heikon vuoden jälkeen. Kasvuodotukset perustuvat keskeisiltä osin yksityiseen kulutukseen ja vientiin, joita vauhdittavat ennustejaksolla kevenevä rahapolitiikka.
Kysynnän ja tarjonnan tase
Lähivuosien näkymät
Kansainvälisen talouden osalta odotamme, että Yhdysvaltojen ja euroalueen eritahtinen talouskehitys jää taakse, ja taloudet kasvavat suunnilleen samaa vauhtia vuosina 2025–2026. Yhdysvalloissa on ollut epäilyksiä talouden taantumasta muun muassa rahoitusmarkkinoiden epävakauden vuoksi, mutta emme arvioi turbulenssin signaloivan merkittävästi kohonnutta taantumariskiä. Euroalueen taloutta ovat ylläpitäneet pääasiassa Etelä-Euroopan maat vahvan palveluiden kysynnän, etenkin matkailun, siivittämänä. Suomen kannalta on olennaista, että tärkeän vientimarkkinan Saksan talous elpyy nopeasti. Rahapolitiikka kevenee molemmissa talouksissa, ja ohjauskorot laskevat noin 1,5 prosenttiyksikköä vuoden 2025 loppuun mennessä.
Työmarkkinat säilyivät pitkään kohtuullisella tasolla matalasuhdanteesta huolimatta, mutta kuluvan vuoden aikana tilanne on heikentynyt. Työllisyys reagoi viiveellä taloussuhdanteisiin, mikä selittää viimeaikaista kehitystä. Odotammekin, että työttömyys pysyy viime vuosia korkeammalla tasolla suhdannekäänteestä huolimatta. Ennustejakson loppua kohden työmarkkinoilla koittaa käänne parempaan. Työn tuottavuuden kasvu kiihtyy suhdanteen parantuessa. Tämän vuoksi talouskasvu vahvistuu, vaikka työllisyys ensin heikkeneekin.
Tavaravienti kärsi alkuvuonna työtaistelutoimista, mutta kokonaisuutena tarkasteltuna vienti parani lupauksia herättävästi vuoden toisella neljänneksellä. Arviomme mukaan vienti supistuu vielä vuonna 2024, mutta kääntyy kasvuun vuosina 2025–2026. Viennin osalta myönteisiä näkymiä selittävät parantuva suhdanne keskeisissä vientimaissa ja kustannuskilpailukyky, joka on pysynyt viime vuosina vakaana ja on lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa. Rahapolitiikan keveneminen välittyy vientiennusteeseen positiivisesti, sillä merkittävä osa Suomen tavaraviennistä koostuu investointihyödykkeistä, joiden kysyntä kasvaa rahoitusolojen helpottuessa.
Rahapolitiikan kiristys ja tarjontaongelmien hiipuminen ovat vaikuttaneet inflaation hidastumiseen. Arvioimme, että inflaatio hidastuu entisestään ja vakiintuu ennustejaksolla lähelle Euroopan keskuspankin kahden prosentin hintavakaustavoitetta. Syyskuun alusta voimaan tullut yleisen arvonlisäverokannan korotus 1,5 prosenttiyksiköllä kuitenkin nostaa hintoja ennustejakson alussa. Arvioimme yksityisen kulutuksen kasvavan ostovoiman kohentuessa. Kuluttajien luottamus talouteen vahvistuu ja tämä jouduttaa muun muassa kestokulutushyödykkeiden, kuten autojen, kauppaa.
Investoinnit ovat laskeneet jyrkästi vuodesta 2022. Ilmeisimpänä syynä investointien negatiiviseen kehitykseen on rakentaminen, joka on kärsinyt tiukasta rahapolitiikasta. Odotamme, että investoinnit toipuvat rahapolitiikan keventyessä sekä julkisen sektorin puolustusinvestointien ja t&k-panostusten myötä.
Arvioimme, että julkinen talous vahvistuu hiljalleen ennustejaksolla etenkin paremman suhdanteen ansiosta. Hallitus on ryhtynyt mittavaan julkisen talouden sopeutusurakkaan, jonka julkilausuttuna tavoitteena on sopeuttaa julkista taloutta yhdeksällä miljardilla eurolla, mikä vakauttaisi velan BKT-suhteen kasvun vuonna 2027. On huomionarvoista, että sopeuttamisohjelman merkittävät osat liittyvät seikkoihin, joihin hallitus ei voi välittömästi vaikuttaa, kuten työllisyyden kohenemiseen, hyvinvointialueiden toiminnan tehostamiseen ja eläkeuudistukseen.
Elpymisen lähtökohdista
Julkinen keskustelu Suomen kansantalouden ja julkisen talouden kehityksestä ei ole tarjonnut merkittävästi tulevaisuususkoa viime aikoina. On tärkeä pitää tilannekuva realistisena, mutta aika ajoin keskustelu on saanut kenties turhankin pessimistisiä sävyjä. Lähtökohdat parempaan suhdannekehitykseen ovat kuitenkin olemassa. Ensinnäkin, lyhyet markkinakorot ovat reagoineet viime kuukausina vahvasti tuleviin koronlaskuodotuksiin, ja tämä on nähtävillä 12 kuukauden Euribor-koron jyrkkänä laskuna kesän alusta (kuvio 1). Rahoitusolojen keventyminen tukee asuntomarkkinoita, yksityistä kulutusta ja yritysten investointeja. Toiseksi, Suomen taloudelle edelleen keskeisen teollisuuden elpymisestä on nähtävillä lupaavia signaaleja. Teollisuustuotannon määrä on ollut kasvussa viimeisen kolmen kuukauden aikana (kuvio 2). Kolmanneksi, Suomen tavaravienti on vauhdittunut merkittävästi kesän aikana, minkä yhtenä syynä on kesäkuulle kirjattu laivatoimitus (kuvio 3). Heinäkuuta koskevien ennakkotietojen perusteella kasvu ei ollut vain tilapäistä. Alkuvuoden notkahdus näyttää siis jääneen taakse, ja työtaistelutoimien supistavat vaikutukset kurottaneen umpeen loppuvuoden aikana. Kasvuodotukset ovat kuluvalle vuodelle vielä hauraalla pohjalla, mutta ei niitä tarvitse perustaa ainoastaan toiveajatteluun.
Kuvio 1. 12 kk:n Euribor kuluvana vuonna 2.1.2024–10.9.2024
Kuvio 2. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi 2019:01–2024:07
Kuvio 3. Tavaraviennin määrä 2019:01–2024:06
Johdanto (PDF)