Debt Burden of Job Loss in a Nordic Welfare State

1.2.2024 Työpapereita 339 Ohto Kanninen, Hannu Karhunen, Terhi Maczulskij, Ossi Tahvonen

Työpaikan menettämisen vaikutus ulosottovelkoihin

Tiivistelmä

Suomen ulosottojärjestelmä on hyvin tiukka, ja velallisen nettomääräisestä palkasta ja muista toistuvaistuloista voidaan ulosmitata jopa 50 prosenttia 25 vuoden ajan. Henkilöt voivat päätyä velkaongelmiin monista eri syistä johtuen, mutta kyselyiden perusteella noin puolet kokevat työn menetyksen ja/tai tulojen äkillisen alenemisen olevan juurisyy velkaongelmiin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaankin työpaikan menettämisen vaikutusta henkilön todennäköisyyteen joutua ulosottoon.

Käytämme yhdistettyä työnantaja-työntekijäaineistoa sekä tietoja henkilöiden ulosottomerkinnöistä vuosille 2007–2018. Työpaikan menettäneillä tarkoitamme heitä, jotka menettävät työpaikkansa toimipaikan sulkemisen tai joukkoirtisanomisen takia, ja analyysissa tarkastelemme henkilöiden velkaon- gelmia jopa yhdeksän vuoden seurantajakson aikana. Työpaikan menettäneillä havaitaan 5–20 prosenttia suurempi alttius joutua ulosottoon verrokkiryhmään verrattuna, ja tämä vaikutus on merkittävä vielä yhdeksän vuotta työpaikan menettämisen jälkeen. Vaikutukset ovat suurempia miehillä kuin naisilla, vähemmin koulutetuilla kuin korkeakoulutetuilla ja henkilöillä, joilla oli merkittävästi velkaa jo ennen työpaikan menettämistä. Lisäksi havaitsemme, että työpaikan menetys lisää erityisesti maksamattomista veroista, rangaistus- ja sakkomääräyksistä sekä muista henkilökohtaisista maksuista (kuten osamaksut) johtuvia ulosottoja.