Työpaikan menettämisen vaikutus ulosottovelkoihin

Työpaperit 339 Hannu Karhunen, Ohto Kanninen, Terhi Maczulskij

TIIVISTELMÄ

Suomen ulosottojärjestelmä on hyvin tiukka, ja velallisen net- tomääräisestä palkasta ja muista toistuvaistuloista voidaan ulosmitata jopa 50 prosenttia 25 vuoden ajan. Henkilöt voivat päätyä velkaongelmiin monista eri syistä johtuen, mutta kyse- lyiden perusteella noin puolet kokevat työn menetyksen ja/tai tulojen äkillisen alenemisen olevan juurisyy velkaongelmiin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaankin työpaikan menettämi- sen vaikutusta henkilön todennäköisyyteen joutua ulosottoon.

Käytämme yhdistettyä työnantaja-työntekijäaineistoa sekä tie- toja henkilöiden ulosottomerkinnöistä vuosille 2007–2018. Työ- paikan menettäneillä tarkoitamme heitä, jotka menettävät työpaikkansa toimipaikan sulkemisen tai joukkoirtisanomi- sen takia, ja analyysissa tarkastelemme henkilöiden velkaon- gelmia jopa yhdeksän vuoden seurantajakson aikana. Työpai- kan menettäneillä havaitaan 5–20 prosenttia suurempi alttius joutua ulosottoon verrokkiryhmään verrattuna, ja tämä vaiku- tus on merkittävä vielä yhdeksän vuotta työpaikan menettämi- sen jälkeen. Vaikutukset ovat suurempia miehillä kuin naisilla, vähemmin koulutetuilla kuin korkeakoulutetuilla ja henkilöillä, joilla oli merkittävästi velkaa jo ennen työpaikan menettämistä. Lisäksi havaitsemme, että työpaikan menetys lisää erityisesti maksamattomista veroista, rangaistus- ja sakkomääräyksistä sekä muista henkilökohtaisista maksuista (kuten osamaksut) johtuvia ulosottoja.

Avainsanat: velkojen laiminlyönti, ulosotto, työpaikan menetys, työnantaja-työntekijä-aineisto