Tutkimuksen ja päätöksenteon vuoropuhelun kaksi puolta
Mikko Niemelä kommentoi Vesa Vihriälän ja Markus Jäntin haastattelua.
Työelämäprofessori Vesa Vihriälä ja professori Markus Jäntti keskustelivat taloustieteellisen tutkimustiedon merkityksestä yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa (T&Y 4/2021). Tutkimuksen ja päätöksenteon välinen vuoropuhelu vaatii toimiakseen sekä saatavilla olevaa ja päätöksenteossa hyödynnettävää tutkimustietoa että päätöksentekojärjestelmän kykyä ja halua hyödyntää tutkimustietoa.
Vihriälän ja Jäntin haastattelu kiinnittyi ennen muuta päätöksentekijöihin ja päätöksenteon valmistelussa oleviin tahoihin – tutkijat päästettiin helpommalla. Väitän, ettei meillä aina ole edes riittävää määrää tutkimustietoa, jotta sen pohjalta voitaisiin tehdä yksimielisiä politiikkasuosituksia. Lisäksi siinä missä yksittäiset poliitikot saattavat vähät välittää tutkimustiedosta, myös meistä tutkijoista löytyy niitä, jotka näkevät ”tutkimuksen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen” lähinnä vastenmielisenä ajanhukkana.
Tutkijoita on viime vuosina ohjattu muuttamaan ajatusmallejaan erityisesti tutkimusrahoituksen kautta. Strateginen tutkimus sekä Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminta ovat tuoneet aiemmin sektoritutkimukselle tutut ratkaisukeskeisyyden ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvemmin myös akateemiseen tutkimusmaailmaan. Mielestäni tämä on tehnyt erittäin hyvää akateemiselle yhteiskuntatieteelliselle tutkimukselle.
Tutkimuksen ja päätöksenteon vuoropuhelu on hankalaa, jos avainpelaajat vaihtuvat joka neljäs vuosi.
Näen myös niin, että vuoropuhelun rakenteet ovat jossain määrin vasta muotoutumassa. Ei ole ihme, että Vihriälä ja Jäntti mainitsevat eläkeuudistukset onnistuneina esimerkkeinä. Eläkepoliittinen päätöksenteko tapahtuu meillä aivan eri areenalla kuin vaikkapa se, missä Jäntin mainitsemasta kotihoidon tuesta päätetään. Tutkimuksen ja päätöksenteon vuoropuhelu on huomattavasti hankalampaa sellaisen päätöksentekojärjestelmän puitteissa, jossa avainpelaajat vaihtuvat joka neljäs vuosi. Tutkimuksen ja päätöksenteon välinen vuoropuhelu kaipaa sellaisia rakenteita, joiden toimintasykli on tätä selvästi pidempi.
Mikko Niemelä
Sosiologian professori
Turun yliopisto