KM Satu Kaleva väitteli Oulun yliopistossa 10.11.2023 kasvatustieteen alalta aiheesta Eksynyt siirtymävaiheessa? Lukiolaisten koulutusala- ja STEM-urakiinnostuksen taustatekijöitä.
Konsta Kotilainen väitteli 14.3.2024 Helsingin yliopistossa maailmanpolitiikan tutkimuksen alalta aiheesta From Monetary Sovereignty to Macroeconomic Policy Autonomy?: Examining Promises, Limitations, and Reform Possibilities of a Nation-State-Centric Macroeconomic Governance Architecture.
KTM, FM Iina Mustakallio väitteli 22.3.2024 Itä-Suomen yliopistossa innovaatiojohtamisen alalta aiheesta Open strategy through interconnectedness of strategy and organisational identity.
M.Econ. Alfan Mansur väitteli 5.4.2024 Helsingin yliopistossa taloustieteen alalta aiheesta Propagation of fiscal and monetary policy shocks.
B.Sc. Anna Elkina väittelee 12.4.2024 Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa yrittäjyyden alalta aiheesta Unfolding identity work during an entrepreneurial journey. An autoethnographic study.
VTM Jeremias Nieminen väitteli 12.4.2024 Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa taloustieteen alalta aiheesta Essays on Public Policy and Political Economy.
MSc Marion Bitsch väitteli 19.4.2024 Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa kansainvälisen liiketoiminnan alalta aiheesta The invisibles in IB: How State agents’ export promotion support, finance, and time influence firms’ internationalization.
KTM Jori Grym väitteli 19.4.2024 Hankenilla markkinoinnin alalta aiheesta Judging Decisions Essays on Moral Judgement and Ethical Decisions in the Context of Tax Morale.
KTM Tanja Lepistö väitteli 19.4.2024 Turun yliopiston kauppeakorkeakoulussa markkinoinnin alalta aiheesta Development of expertise through co-creation in networks – An ethnographic case study from a professional service context.
KTM Matteo Vacca väitteli 3.5.2024 Aalto-yliopistossa rahoituksen alalta aiheesta Three Essays in Behavioral and Corporate Finance.
VTM Tapio Haaga väitteli 3.5.2024 Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa taloustieteen alalta aiheesta Cost-Sharing and Access in Primary Health Care.
MSc Henri Haapanala väitteli Antwerpenin yliopistossa 8.5.2024 yhteiskunta- ja taloustieteiden alalta aiheesta Collective Bargaining, Organised Labour and Social Inequality in Advanced Democracies: Essays on Labour Market Inequalities in Comparative Perspective.
VTL Juhani Raatikainen väittelee 14.6. Jyväskylän yliopistossa taloustieteen alalta aiheesta Gimme Shelter: Hedges and Safe Heavens in Banking and in Equity Markets.
M.Sc. Aapo Stenhammar väittelee 15.8.2024 Aalto-yliopistossa taloustieteen alalta aiheesta Essays in Structural and Technological Change.
Aapo Stenhammar (tutkija, Labore) väittelee 15.8.2024 Aalto-yliopistossa taloustieteen alalta aiheesta "Essays in Structural and Technological Change". Kuva: Laura Oja.
Mitä tutkit väitöskirjassasi?
Olen työn taloustieteilijä, ja minua kiinnostavat rakenteellisten ja teknologisten uudistusten vaikutukset työelämään. Väitöskirjassani tutkin vuoden 1969 pellonvarauslain eli niin sanottujen peltopakettien vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan sekä teknologiainvestointien vaikutuksia yritysten henkilöstöön.
Mistä pellonvarauslaissa oli kyse?
Lain johdosta yli kahden hehtaarin maatilat saattoivat korvausta vastaan lopettaa viljelyn, eli panna peltonsa ”pakettiin”. Lain tarkoitus oli vastata maatalouden ylituotanto-ongelmaan.
Mitä vaikutuksia lailla oli maaseudun väestöön?
Tutkin sitä, vaikuttiko laki maaltamuuttoon. Selvisi, että peltopaketin vastaanottaneet viljelijät eivät muuttaneet todennäköisemmin kaupunkiin, vaan jäivät tiloilleen. Tämä johtui siitä, että heillä oli usein ennestään muita tulonlähteitä maatalouden lisäksi. Ylituotantoon pellonvarauslaki ei myöskään juuri vaikuttanut, koska siihen tarttuivat tuottamattomimmat tilat. Suurin vaikutus oli se, että paketin ottaneiden lapset ansaitsivat aikuisina enemmän kuin verrokkiryhmänsä. He myös kouluttautuivat korkeammalle ja muuttivat kaupunkiin mahdollisesti hieman nuorempina.
Entä yhteiskuntaan laajemmin?
Selvitin, vaikuttiko pellonvarauslaki SMP:n suureen menestykseen seuraavissa eduskuntavaaleissa. SMP:n kannatus nousi varsinkin kunnissa, joissa oli paljon maatiloja sekä niiden viljelijöiden parissa, jotka eivät ottaneet peltopaketteja vastaan. Lain katsottiin edesauttavan maaseudun tyhjenemistä ja olevan ylhäältä saneltu ja holhoava. SMP:n kannatus nousi siis etupäässä identiteettisyistä.
Lain katsottiin edesauttavan maaseudun tyhjenemistä ja olevan ylhäältä saneltu ja holhoava. SMP:n kannatus nousi etupäässä identiteettisyistä.
Aineistoni mukaan teknologiainvestoinnit päinvastoin lisäsivät työntekijöiden määrää yrityksissä. Myöskään osaamisvaatimukset eivät näytä muuttuvan, eli investoinnit eivät syrjäytä alemmin koulutettuja suorittavan työn tekijöitä. Uskon, että suomalaisten keskisuurten yritysten päämääränä on kasvattaa liiketoimintaa eikä leikata kustannuksia. Tällöin uusi teknologia ei vie työpaikkoja.
Mitä kysymyksiä jäi selvittämättä?
Olisi kiinnostavaa selvittää, mitä pidemmän alan vaikutuksia pellonvarauslailla oli suomalaiseen politiikkaan. Se oli selvästi SMP:n nousun taustalla, mutta sen yhteyttä esimerkiksi Keskustan aluepolitiikkaan olisi kiinnostava selvittää. Peltopakettilain ja populismin nousun yhteys voisi valottaa myös vihreään siirtymään liittyviä kysymyksiä.
