Palkkatasa-arvo toteutuu parhaiten palvelualojen naisomisteisissa yrityksissä

Laboren tutkija, VTM Jeremias Nieminen väitteli 12. huhtikuuta Turun yliopiston taloustieteen laitoksella. Väitöskirjassaan Essays on Public Policy and Political Economy Nieminen tutki kahta toisiinsa linkittyvää teemaa: politiikkatoimien vaikuttavuutta sekä poliitikkojen käyttäytymistä.

Politiikkatoimien vaikuttavuuden arviointiin keskittyvissä artikkeleissa käsitellään työvoimapalveluiden alueellistamista (nk. työllisyyden kuntakokeiluja) ja ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poistamisen vaikutuksia. Kahdessa jälkimmäisessä artikkelissa tutkitaan poliitikkojen käyttäytymistä, tarkemmin ryhmien välisiä eroja ja polarisaatiota eduskunnassa, sekä sitä, miten poliitikot reagoivat kyselytuntien televisiointiin.

Suomen talouden taantuma on jäämässä taakse. Talouskasvu on hidasta kuluvana vuonna, mutta arvioimme sen kiihtyvän tulevina vuosina. Yksityinen kulutus ja vienti vauhdittuvat vuosina 2025–2026. Julkinen talous on edelleen ongelmissa, ja velkasuhteen tasapainottaminen vaatii lisätoimia. Suotuisa talouskehitys edellyttää, että sopeutustoimet ovat monipuolisia.

Laboren ennusteen mukaan kasvun tiellä on selkeästi tunnistettavia riskejä. Ensimmäinen riski liittyy julkista taloutta vahvistaviin sopeutustoimiin. Toinen riski liittyy meneillään oleviin työmarkkinauudistuksiin. Kolmas riski liittyy kansainväliseen talouteen, jossa voi ilmetä vaikeasti ennakoitavia häiriötekijöitä, joista Suomi pienenä avotaloutena herkästi kärsii.

Julkaisu
Fornaro, P., Kiema, I., Koistinen, J., Lehmonen, H., Lindberg, E., Maliranta, M., Mustonen, A., Nippala, V. & Ollikainen J.-P. (2024), Vauhtiin päästään – riskejä edessä, Talousennuste 2024–2026, 18.4.2024.

Vihreä kasvu -kirja on Laboren ja VTT:n toteuttaman ja kaksivuotisen tutkimushankkeen “Kestävän kasvun ennakointia  – visio vihreän siirtymän jälkeisistä vaurauden ajureista” loppuraportti. Hankkeen rahoitti Business Finland.

Kirja luo analyyttistä pohjaa nykyistä ympäristöystävällisemmälle taloudelle ja yhteiskunnalle, jossa kansalaisten on hyvä olla.

Julkaisu
Hyytinen, A., Maliranta, M., Rouvinen, P. & Tahvanainen, A.-J. (toim.) (2024), Vihreä kasvu, Taloustieto Oy, Laboren kirjoja 1.

Uuden tutkimuksen mukaan tulonlähteiden monipuolistaminen näyttää olevan ansaintatapojen keskittämistä tehokkaampi strategia kohti parempaa toimeentuloa. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ansaintatapojen monipuolistaminen näyttää parantavan toimeentuloa kaikilla tulotasoilla, vaikka parempituloiset menestyvät monipuolistamisessa paremmin. Jotta yhä useampi pääsisi kerryttämään tuloja potentiaalisista riskeistä huolimatta, tulee kotitalouksille tarjota vakuutus- ja rahoitusinstrumentteja, parempaa infrastruktuuria ja koulutusta.

Julkaisu
Dimova, R., Halvorsen, S.K., Nyyssölä, M., & Sen, K. (2024), “Long-run rural livelihood diversification in Kagera”. In Morrissey, O., Semboja, J., & Were, M. (eds.), Sustaining Tanzania’s Economic Development, Oxford University Press.

Sote-ammateissa toimivan työvoiman tarpeen ja työvoiman tarjonnan ennakoinnin nykytilannetta ja kehittämistarpeita on selvitetty valtioneuvostolle laaditussa tutkimuksessa, jossa sote-ammattilaisten tarpeen ennakointi kytkettiin ensimmäistä kertaa palvelutarpeen kehitykseen.

Julkaisu
Honkatukia, J., Suhonen, T., Haula, T., Holster, T., Korajoki, M., Laukkonen, M.-L., Idström, A., Karhunen, H., Nyyssölä, M. & Villanen, J. (2024), Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstötarpeen ennakointi, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:13.

Suomalaisen elintarviketeollisuuden kilpailukyky on Euroopan huipputasoa. Elintarviketeollisuuden kannattavuus on jo hyvällä tasolla ja jalostusaste on kansainvälistä huippua. Korkean arvonlisäyksen tuotteiden vientiä edistämällä alan yritykset voisivat löytää paljon uusia kasvumahdollisuuksia, käy ilmi Laboren ja Etlan tuoreesta selvityksestä.

Julkaisu
Berg-Andersson, B., Kiema, I., Kulvik, M. & Nippala, V. (2024), Suomen Elintarvikealan työn tulevaisuus: Toimintaympäristöanalyysi, Laboren toimialakatsauksia 1, 16.5.2024.

Kaksoistutkintojen osuus toisen asteen tutkinnoista on varsin pieni. Ominaisuuksiltaan ja työmarkkinatulemiltaan kaksoistutkinnon suorittaneet asettuvat tarkastelussa ylioppilastutkinnon ja ammatillisen koulutuksen suorittaneiden välimaastoon. Nuorisoasteen koulutuskokeilu lisäsi miesten todennäköisyyttä suorittaa kolmannen asteen tutkinto, mutta kokeilulla ei havaittu vaikutuksia työmarkkinatulemiin.

Julkaisu
Kalmbach, A., Karhunen, H., Ollikainen, J.-P., Suhonen, T. & Virtanen, H. (2024), Toisen asteen koulutuksen suorittamistapojen vaikutukset, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:17.