1. T&Y-lehti
2. Minne lakut kadonneet?

Minne lakut kadonneet?

Kesän päätteeksi yritin löytää suosikkilakujani kaupasta, mutta jouduin huomaamaan, että kyseiset lakritsit olivat poistuneet, eivätkä vain sen kaupan hyllyiltä vaan laajemminkin kauppojen valikoimista. Tämä oli jo toinen kerta lyhyessä ajassa, kun minulle kävi näin, sillä keväällä olin huomannut suosikkivoiteeni tehneen katoamistempun. Lakut harmittivat vähemmän kuin voide, koska hyvän ihonhoitotuotteen löytämiseksi saattaa joutua käymään läpi useamman putelin, joista riittää moneksi kuukaudeksi. Lakujen tapauksessa korvikkeen löytäminen on jo huomattavasti nopeampaa.

Kokemuksistani turhautuneena päädyin pohtimaan tuotteiden katoamista, informaation epäsymmetriaa ja sen seurauksia. Siinä, että tuotteita katoaa kaupoista, ei ole välttämättä mitään outoa, ja jo taloustieteen perusteoria tarjoaa tähän mahdollisen syyn: kysyntää ei ollut tarpeeksi annetulla hinnalla. Tuotteita ja yrityksiä syntyy ja kuolee jatkuvasti, ja vain kannattavimmat (parhaat) selviytyvät yritysten maksimoidessa voittojaan. Yhteiskunnan näkökulmasta on hyvä, että niukat resurssit käytetään tehokkaasti yhteiskunnan hyötyä maksimoiden, joten tuotteiden katoamisessa ei ole sinällään mitään erikoista, joskin se on harmillista sille yksilölle, jonka lempituote sattuu katoamaan.

Ajatus yhteiskunnan hyvinvoinnin maksimoinnista pätee kuitenkin vain tiettyjen oletusten pitäessä kutinsa. Yksi näistä oletuksista on, että osapuolilla on käytössään täydellinen informaatio. Tämän oletuksen pätiessä yritykset ja kuluttajat olisivat täydellisen tietoisia sekä tuotteen että sen kilpailijoiden ominaisuuksista. Tällöin harhaostoksia ei tapahtuisi vaan ihmiset ostaisivat heille parhaan tuotteen budjettirajoitteensa puitteissa. Kuten jokainen kuvitella saattaa, näin ei usein ole. Silloin, kun tuottajat tuntevat tuotteensa paljon kuluttajia paremmin, puhutaan informaation epäsymmetriasta, josta voi seurata haitallista valikoitumista, jossa huonommat tuotteet syrjäyttävät hyviä tuotteita markkinoilla.

Ongelma ei ole kovin iso lakujen tapauksessa, sillä informaation hankkiminen on melko halpaa ja nopeaa. Sen sijaan voiteen tapauksessa kustannus huonon tuotteen valinnasta on jo korkeampi, ja sopivan tuotteen löytäminen on hitaampaa etenkin, jos ei halua heittää vikaostosta suoraan roskiin. Kun yhtälöön lisää ihmisten taipumuksen kaihtaa riskiä, ongelmaksi nousee, etteivät ihmiset ole valmiita maksamaan enää kalliimmista samanlaisista tuotteista (olettaen, että hinta ei aina kerro laadusta), jolloin laadukkaista ainesosista tehdyt kalliit tuotteet poistuvat markkinoilta. Muut entiset kalliit, mutta heikkolaatuiset tuotteet halventavat hintaansa, ja prosessi jatkuu, kunnes jäljellä ovat vain halvimmat ja huonoimmat tuotteet. Lopputulos taas ei maksimoi yhteiskunnan hyvinvointia.

Informaation epäsymmetria hävittää hyvät tuotteet markkinoilta.

Luultavimmin emme tule koskaan pääsemään tilanteeseen, jossa meillä olisi käytössämme täydellinen informaatio kaikista ostettavissamme olevista tuotteista. Informaation epäsymmetriaa voimme kuitenkin pyrkiä helpottamaan lukemalla esimerkiksi tuotevertailuja tai blogeja, tai vaikkapa suosimalla meille tärkeillä sertifikaateilla varustettuja tuotteita. Näin ainakin tulen itse uutta voidetta etsiessäni toimimaan.