Mielenterveyden häiriöt ovat yleisempiä matalammin koulutetuilla

T&Y 1/2023 3.3.2023 Laboren uutisia Essi Lindberg

Luonto talouden rinnalle päätöksenteossa

Suomen Dasgupta-selvitys avaa, mitä uraauurtava Dasgupta-raportti ja sen kymmenen muutospolkua tarkoittavat Suomelle. Selvitys korostaa, että kaikilla talouden sektoreilla on vaikutuksia luontokatoon, mutta myös mahdollisuuksia sen ehkäisyyn. Laboresta selvitystä oli kirjoittamassa johtava tutkija Milla Nyyssölä, joka käsitteli osuudessaan tulevaisuuden väestöjä.

Julkaisu: Pouta, Eija; Hiedanpää, Juha, Iho, Antti, Kniivilä, Matleena, El Geneidy, Sami, Kujala, Heini, Kyllönen, Simo Laukkanen, Marita, Mykrä, Niina, Nyyssölä, Milla, Pakarinen, Johanna, Silvola, Hanna, Tynkkynen, Nina, Vinnari, Markus. Assessing the economics of biodiversity in Finland: National implications of the Dasgupta Review. 9.2.2023.
Miten tuottavuus saadaan takaisin kasvu-uralle?

T&k-tukien tehokas kohdentaminen ja osaajapulan lievittäminen ovat avainasemassa Suomen tuottavuuskasvun vahvistamiseksi, käy ilmi Etlan ja Laboren yhteisen tutkimushankkeen johtopäätöksistä. Tutkimuslaitosten mukaan on huolehdittava myös siitä, että tuote- ja työmarkkinat toimivat, ja että toimintaympäristö kannustaa yrityksiä tekemään tutkimus- ja kehityspanostuksia. Selvityksessään tutkijat, Laboren johtaja Mika Maliranta ja Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski esittävät joukon toimia, joiden avulla tuottavuuskasvu vahvistuisi. Esitetyt toimet lisäisivät laajasti yhteiskuntaa hyödyttävien ”radikaalien innovaatioiden” kehittämistä ja hyödyntämistä.

Julkaisu: Koski, Heli & Maliranta, Mika: Työkaluja tuottavuuskasvun vahvistamiseen Suomessa. Etla Muistio 118.
Koulutus auttoi työolojen parantamisessa Mosambikissa

Tuore satunnaistettuun kenttäkokeeseen perustuva yliopistotutkimus Mosambikin koulutushankkeista osoittaa, että jo paripäiväinen, neuvottelutaitoihin keskittyvä koulutus antaa työntekijöille ja heidän edustajilleen eväitä parantaa omia työolojaan. Koulutuksen jälkeen palkattoman työn tekeminen väheni, työtunnit lisääntyivät ja ansiot nousivat. Tutkimusryhmässä Laboresta oli mukana tutkija Lauro Carnicelli.

Julkaisu: Lauro Carnicelli, Tuomas Kosonen, and Jukka Pirttila: The impacts of union-led training on working conditions. Experimental evidence from Mozambique. SASK. December 15, 2022.

Mielenterveyden häiriöt ovat yleisempiä matalammin koulutetuilla — Kuva: Marcus Chen, Unsplash

M&A-podcast Mielenterveyden häiriöt koskettavat monia suomalaisia taustasta riippumatta. Riski sairastua on kuitenkin huomattavasti suurempi matalammassa sosioekonomisessa asemassa olevilla, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Tutkimuspopulaatioon kuuluivat kaikki Suomessa vuosien 1966 ja 1986 välillä syntyneet henkilöt, jotka elivät Suomessa sen vuoden lopussa, jolloin täyttivät 30 vuotta. Tällaisia ihmisiä oli liki 1,3 miljoonaa. Heistä 26 prosentilla todettiin myöhemmin jokin mielenterveyden häiriö. Niistä ihmisistä, jotka olivat 30 vuoden iässä matalasti koulutettuja, 58 prosentilla diagnosoitiin 52 ikävuoteen mennessä jokin mielenterveyshäiriö.

Sosiaalista liikkuvuutta edistävä politiikka ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden lisääminen matalassa sosioekonomisessa asemassa oleville henkilöille voisivat tutkijoiden mukaan lieventää mielenterveyshäiriöiden aiheuttamaa taakkaa yhteiskunnalle. Tutkimus on julkaistu Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä. Tutkimusryhmässä oli mukana Laboren johtava tutkija ja Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori Petri Böckerman.

Julkaisu: Hakulinen C, Komulainen K, Suokas K, ym., Socioeconomic position at the age of 30 and the later risk of a mental disorder: a nationwide population-based register study, J Epidemiol Community Health, julkaistu verkossa: 6.2.2023.