Eriarvoisuuden tila Suomessa
Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportin kahdessa Laboren tutkijoiden kirjoittamassa luvussa tarkastellaan eriarvoisuutta eri näkökulmista. Merja Kauhasen ja Milla Nyyssölän laskelmien mukaan Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ovat heikentäneet erityisesti työttömien sekä pienipalkkaisten ja osa-aikatyötä tekevien palkansaajien toimeentuloa: pienituloisimmalla viidellä prosentilla käytettävissä olevat tulot ovat pudonneet keskimäärin lähes 1000 euroa vuodessa, kun taas suurituloisimmalla viidellä prosentilla ne ovat kasvaneet tuloveronkevennysten seurauksena yli
2000 eurolla.
Raportin toinen luku, jonka ovat kirjoittaneet Toni Juuti, Ohto Kanninen ja Terhi Ravaska, puolestaan korostaa, että tuloerojen tiivistäminen yhteen lukuun on ongelmallista. Perinteisesti käytetyt mittarit eivät kata kaikkea taloudellista toimintaa, kun taas koko kansantulon kohdentaminen yksilöille niin sanotulla jakaumatilinpidolla riippuu merkittävästi tehdyistä oletuksista.
Suurituloisimman prosentin tulo-osuus asettuu mielekkäillä oletuksilla 9–14 prosenttiin. Yhdessä tulokset piirtävät kuvan Suomesta, jossa alimpien tuloluokkien tulot ovat hallituksen politiikan seurauksena pudonneet ja jossa ylimpien tuloluokkien tuloja on vaikea arvioida.
Julkaisun pohjalta järjestettiin myös keskustelutilaisuus, jossa teoksessa julkaistujen artikkelien tekijät avasivat tutkimustensa keskeisimpiä teemoja ja löydöksiä. Tilaisuus järjestettiin Helsingissä Tiedekulmassa 25. elokuuta.
Julkaisun tiedot
Kauhanen, M. & Nyyssölä, M. (2026), Orpon hallituksen sosiaaliturvan leikkaukset iskevät työttömien ja palkansaajien toimeentuloon, teoksessa Finér, L. & Systä, J. (toim. 2026), Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026, Vastapaino.
Juuti, T., Kanninen, O. & Ravaska, T. (2026), Jakaumatilinpito antaa aiempia tilastoja tarkemman kuvan tulonjaosta, teoksessa Finér, L. & Systä, J. (toim. 2026), Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026, Vastapaino.
LABOREN OMIA JULKAISUJA
-
Saatavuusharkinnan poisto lisäsi ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää
Pohjois-Karjalassa toteutettu saatavuusharkinnan väliaikainen poisto kasvatti ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää 14 prosenttia. Vaikutukset keskittyivät kaupunkeihin, matalapalkkaisiin ammatteihin ja keskikokoisiin sekä kaikkein suurimpiin toimipaikkoihin. Laajempia maakunta- tai kuntatason vaikutuksia ei keskipitkällä aikavälillä juuri havaittu.Julkaisun tiedot
Kanninen, O., Karhunen, H., Kiviholma, S. & Nieminen, J. (2026), Relaxing Immigration Restrictions in a Peripheral Region: Evidence from Finnish North Karelia, Labore, Työpapereita 365.
-
Yrityksen kokoon sidottu työnantajamaksu jarrutti kasvua – sen poistaminen maksoi itsensä takaisin
Suomessa vuoteen 2010 asti käytössä ollut työnantajan sosiaaliturvamaksun porrastus hillitsi yritysten kasvua selvästi myös kaukana varsinaisesta verokynnyksestä, osoittaa Laboren, Tampereen yliopiston, UC Santa Barbaran ja Glasgow’n yliopiston tutkijoiden uusi tutkimus. Porrastuksen poistamisen jälkeen sen kohteena olleiden yritysten työllisyys, pääomakanta ja arvonlisäys kasvoivat noin 10 prosenttia. Yritysten kasvun synnyttämät lisäverotulot olivat tutkijoiden arvion mukaan noin 2,3-kertaiset verrattuna uudistuksen välittömään verotulomenetykseen.Julkaisun tiedot
Jysmä, S., Benzarti, Y. & Harju, J. (2026), Policy Thresholds as Growth Barriers: Theory and Evidence from a Payroll Tax Notch, NBER Working Paper; Labore, Työpapereita 363.
-
T&k-tuet lisäävät yritysten tutkimus- ja kehitystyötä
Laboren johtava tutkija Paolo Fornaro on koonnut tuoreessa kirjallisuuskatsauksessaan yhteen viimeisten noin 20 vuoden aikana tehtyä empiiristä tutkimusta julkisen t&k-tuen vaikutuksista, keskittyen suoriin t&k-tukiin ja t&k-verohuojennuksiin. Katsauksessa tarkastellaan sekä vaikutuksia t&k-panoksiin – eli yritysten omiin tutkimus- ja kehitysinvestointeihin – että vaikutuksia tuotoksiin, kuten patentointiin ja tuottavuuden kasvuun. Katsaus kattaa sekä koko talouden tason että yritys- ja työntekijätason tutkimuksia. Katsauksen mukaan julkiset t&k-tuet lisäävät yritysten omaa t&k-toimintaa. Vaikutukset innovaatioihin ja tuottavuuteen ovat epävarmempia ja voivat toteutua vasta pitkällä viiveellä, mutta valtaosa katsauksen kattamista tutkimuksista antaa julkiselle t&k-tuelle.Julkaisun tiedot
Fornaro P. (2026), The Impact of R&D policies: A review of recent studies, Labore, Työpapereita 364.
-
Kansalliset kokeet voivat parantaa oppimistuloksia ja mahdollisuuksien tasa-arvoa
Kansainvälinen tutkimusnäyttö ei tue yksiselitteistä käsitystä siitä, että kansalliset kokeet olisivat oppilaille haitallisia. Vahvimpaan tutkimusnäyttöön perustuvat tutkimukset osoittavat, että kansallisilla kokeilla voi olla myönteisiä vaikutuksia oppimistuloksiin. Tutkimusnäyttöä kokeiden kielteisistä vaikutuksista oppilaiden hyvinvointiin on yllättävän vähän.Julkaisun tiedot
Karhunen, H. (2026), Mitä tiedetään kansallisten kokeiden vaikutuksista? Labore, Työpapereita 362.
MUUALLA JULKAISTUJA TUTKIMUKSIA
-
Suojaosat lisäsivät osa-aikatyötä työttömyyden aikana
Vuosina 2014 ja 2015 käyttöön otetut työttömyysetuuksien ja asumistuen suojaosat lisäsivät selvästi osa-aikatyön tekemistä työttömyyden aikana, osoittaa Laboren, Tampereen yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin tutkijoiden juuri julkaistu tutkimus. Asumistuen suojaosa kasvatti osa-aikatyötä tekevien osuutta työttömien keskuudessa noin 4 prosenttiyksiköllä eli 23–32 prosentilla. Osa-aikatyön tekeminen reagoi siis voimakkaasti taloudellisiin kannustimiin. Suojaosat eivät myöskään näytä heikentäneen mahdollisuuksia työllistyä myöhemmin kokoaikaisesti, vaan vaikutukset näyttävät olleen pikemminkin myönteisiä. Suomalaistutkimus julkaistiin arvostetussa vertaisarvioidussa Journal of Public Economics -tiedelehdessä.Tulos on tutkijoiden mukaan tärkeä, sillä suojaosien on aiemmin pelätty houkuttelevan työttömiä jäämään osa-aikatyöhön kokoaikaisen työllistymisen sijaan.
Julkaisun tiedot
Kalin, S., Kyyrä, T. & Matikka, T. (2026), Combining Part-time Work and Social Benefits: Empirical Evidence from Finland, Journal of Public Economics, 260.
-
Naiskansanedustajien puhe eriytyi mieskansanedustajista naisten edustuksen kasvaessa 1960-luvulla
Naisten määrän kasvu eduskunnassa ei muuttanut vain sitä, ketkä tekivät politiikkaa, vaan se korreloi myös naiskansanedustajien poliittisen puheen sisällön muutoksen kanssa. European Journal of Political Economy -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus tarkastelee naisten ja miesten eduskuntapuheita seitsemän vuosikymmenen ajalta. Tulosten mukaan naiskansanedustajat ovat koko tarkastelujakson ajan puhuneet tilastollisesti mitattuna eri tavoin kuin miehet, mutta erot kasvoivat erityisesti 1960-luvulla, jolloin naisten osuus kansanedustajista ylitti noin 10–20 prosenttia. Tämän jälkeen erot eivät enää kasvaneet naisten osuuden lisääntymisestä huolimatta.Julkaisun tiedot
Nieminen, J., Lahdelma, I., Simola, S. & Tukiainen, J. (2026), Evolution of women’s descriptive and substantive representation: Evidence from 70 years of parliamentary debates, European Journal of Political Economy, Volume 95.
