Vientitakuut avaavat ovia markkinoille, joille yritykset eivät muuten pääse
Vientitakuut avaavat ovia markkinoille, joille yritykset eivät muuten pääse
T&Y 2/2026Laboren uutisia Essi Lindberg
Finnveran ekonomisti Anni Koskinen esitteli Laboren seminaarissa tutkimusta, joka tarkastelee vientitakuiden yhteyttä suomalaisten yritysten vientiin. Tulokset viittaavat siihen, että Finnveran myöntämät takuut liittyvät sekä vientiin lähtemiseen että vientimäärien kasvuun erityisesti riskialttiilla markkinoilla ja pienissä yrityksissä.
Finnveran ekonomisti Anni Koskinen esitteli tutkimustuloksiaan Laboren seminaarissa. Kuva: Emmi Nykänen.
Laboren seminaarissa 8. huhtikuuta esiintynyt Finnveran ekonomisti Anni Koskinen kuvasi From Risk to Exports: The Firm-Level Effects of Public Credit Guarantees -tutkimusta käytännönläheisesti: viennin esteet eivät välttämättä johdu tuotteista tai kysynnästä, vaan siitä, miten riskit rahoitetaan. Hänen mukaansa tämän vuoksi vientitakuut ovat keskeinen väline erityisesti tilanteissa, joissa markkinoilla on epävarmuuksia.
Tutkimus tarkastelee valtion omistaman erityisrahoitusyhtiö Finnveran myöntämien vientitakuiden yhteyttä suomalaisten yritysten vientikäyttäytymiseen sekä sitä, vastaavatko havaitut ilmiöt taloustieteellisten mallien ennusteita.
Kun riski kasvaa, vienti jää helposti tekemättä
Viennistä puhutaan usein kilpailukyvyn, tuotteiden ja kysynnän kautta. Koskisen esittelemä tutkimus nostaa esiin vielä yhden tekijän, joka käytännössä on usein ratkaiseva: rahoituksen ja siihen liittyvän riskin.
Rahoitusongelmat, epävarmuus ja riskit voivat estää muuten kilpailukykyisiä yrityksiä laajentamasta toimintaansa erityisesti kaukaisille tai riskipitoisille markkinoille. Vientitakuut puolestaan pyrkivät lieventämään näitä rajoitteita parantamalla rahoituksen saatavuutta ja vähentämällä yrityksen kantamaa riskiä.
Koskisen mukaan tutkimuksen tulokset ovat tältä osin linjassa teorian kanssa.
”Tuloksemme viittaavat siihen, että vientiluottotakuut ovat merkityksellisiä erityisesti niillä kohdemarkkinoilla, joilla riskit ovat korkeammat ja yksityinen rahoitus on niukempaa”, hän toteaa.
Yhteys korostuu riskialttiilla markkinoilla
Tutkimuksen mukaan vientitakuilla on positiivinen yhteys kahteen keskeiseen asiaan: siihen, lähteekö yritys vientimarkkinoille, ja siihen, mikä on viennin volyymi.
Havaitut yhteydet ovat yhdenmukaisia teoriamallien kanssa, joiden mukaan vientitakuut helpottavat yritysten pääsyä ulkomaisille markkinoille ja tukevat niiden laajentumista.
Tutkimuksessa tarkastellaan vientiä yritys–kohdemaa-tasolla eli samaa yritystä voidaan tarkastella eri tilanteissa: eri vuosina, eri kohdemaissa sekä tilanteissa, joissa yritys käyttää vientitakuuta ja tilanteissa, joissa se ei käytä. Tämä mahdollistaa erilaisten markkinaympäristöjen vertailun. Koskisen mukaan erityisen kiinnostavaa on se, että yhteys korostuu juuri riskialttiilla markkinoilla. Tämä viittaa siihen, että vientitakuut kohdistuvat tilanteisiin, joissa rahoitusmarkkinat toimivat puutteellisesti.
Suurin hyöty pienille yrityksille
Yksi tutkimuksen keskeisistä havainnoista liittyy yritysten kokoon. Vientitakuiden ja viennin välinen yhteys on voimakkaampi pienemmillä yrityksillä.
Tämä on linjassa teorian kanssa: pienet yritykset kohtaavat usein tiukempia rahoitusrajoitteita ja hyötyvät siksi suhteellisesti enemmän riskin ja rahoituskustannusten alenemisesta. Samalla tulos viittaa siihen, että vientitakuut voivat madaltaa kynnystä kansainvälistymiseen erityisesti niillä yrityksillä, joille se olisi muuten vaikeinta.
Tutkimus perustuu yritys–kohdemaa-tasoiseen paneeliaineistoon vuosilta 2011–2023. Se tuottaa uutta empiiristä tietoa ilmiöstä, josta tutkimusnäyttö on ollut rajallista, erityisesti Suomen kaltaisissa pienissä avoimissa talouksissa. Tutkimusasetelma ei kuitenkaan mahdollista suoraa syy-seuraussuhteen osoittamista vientitakuiden ja viennin välillä. Anni Koskisen mukaan tulosten johdonmukaisuus teoriamallien kanssa antaa silti perusteltuja viitteitä siitä, että vientitakuut toimivat käytännössä odotetulla tavalla.
TUTKIMUS OSAKSI KESKUSTELUA
Labore järjestää säännöllisesti tieteellisiä seminaareja, joissa esitellään ajankohtaista taloustieteellistä tutkimusta.
Seminaarit tarjoavat foorumin tutkimustiedon esittelylle ja siitä käytävälle keskustelulle. Tilaisuudet ovat avoimia ja niihin voi osallistua myös etäyhteydellä.
Lisätietoa tulevista seminaareista löytyy Laboren verkkosivuilta.
Ajopuu hakee uomaansa – kansainvälinen suhdanne säilyy arvaamattomana
Laboren kevään 2026 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 0,9 prosenttia vuonna 2026. Suhdanne vahvistuu vuosina 2027–2028, jolloin BKT-kasvu kiihtyy 1,2 ja 1,5 prosenttiin. Yksityinen kulutus ja investoinnit ylläpitävät kasvua, mutta kansainvälisen toimintaympäristön arvaamattomuus varjostaa näkymiä.
Yhteenveto Laboren kevään 2026 suhdanne-ennusteesta:
Geopoliittinen epävarmuus on jälleen kasvanut, ja kasvuennusteen suurimmat riskit liittyvät Yhdysvaltojen kauppapolitiikkaan, Iranin sotaan sekä energian hintoihin. Jos konfliktit laajenevat tai pitkittyvät, euroalueen ja Suomen kasvu jää lähelle nollaa kuluvana vuonna.
Yksityinen kulutus kääntyy tänä vuonna noin prosentin kasvuun ostovoiman vahvistuessa ja säästöjen vähitellen purkautuessa. Kulutuksen elpyminen jää kuitenkin maltilliseksi, koska työllisyyskehitys on edelleen heikkoa.
Investoinnit kasvavat tänä vuonna 5,1 prosenttia. Kasvua tukevat puolustushankinnat, tutkimus- ja kehittämispanostukset sekä asuinrakentamisen vähittäinen toipuminen.
Vienti jatkaa kasvuaan, vaikka ulkoiset riskit ovat koholla. Suomen kannalta tärkeiden kauppakumppanien suhdanteet vahvistuvat, mutta tuonti kasvaa vientiä nopeammin hävittäjähankintojen ja suhdanteen vahvistuttua.
Työmarkkinoiden toipuminen ja julkisen talouden tasapainottuminen on hidasta. Arvioimme työttömyysasteen pysyttelevän noin 9,7 prosentissa ennustejaksolla.
Julkinen alijäämä syvenee tänä vuonna noin 3,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja velkasuhde nousee yli 90 prosentin.
TKI-politiikan vaikutuksia arvioivissa kasvumalleissa jää usein keskeinen vaihe tarkastelematta
Innovaatioperustaisia kasvumalleja käytetään arvioitaessa tutkimus- ja kehittämispolitiikan vaikutuksia talouskasvuun. Laboren tutkimusohjaaja Ilkka Kieman uudessa tutkimuksessa huomautetaan, että näissä malleissa tarkastellaan usein vain pitkän aikavälin lopputuloksia – ei sitä, miten talous käytännössä siirtyy uuteen tasapainoon politiikkamuutosten jälkeen.
Siirtymäpolkujen analyysi on kuitenkin tärkeää, koska politiikkamuutosten vaikutukset voivat näkyä taloudessa vasta pitkän ajan kuluttua.
Labore on liittynyt Aikakausmedia ry:n jäseneksi. Jäsenyyden myötä myös Laboren julkaisema Talous & Yhteiskunta -lehti kuuluu jatkossa Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja sitoutuu Journalistin ohjeisiin.
Päätös vahvistaa lehden pitkäjänteistä tavoitetta yhdistää riippumaton tutkimustieto, ymmärrettävä tiedeviestintä ja vastuullinen journalismi. Talous & Yhteiskunta on jo vuosikymmenten ajan avannut talouden ja yhteiskunnan ilmiöitä tutkittuun tietoon nojaten.
”Aikana, jolloin luotettavan tiedon merkitys vain korostuu, on tärkeää kuulua järjestelmään, joka valvoo journalistista laatua ja käsittelee mahdolliset virheet avoimesti. JSN:n jäsenyys on lehdellemme samanaikaisesti tunnustus ja velvoite”, päätoimittaja Mika Maliranta sanoo.
Laborelle jäsenyys merkitsee sitoutumista avoimuuteen, journalistiseen vastuuseen ja korkeisiin eettisiin standardeihin myös tulevaisuudessa.
Journalistin ohjeisiin sitoutuneen tiedotusvälineen tunnistaa Vastuullista journalismia -merkistä.
Laboren julkaiseman Talous & Yhteiskunta -lehden kansikuvissa ja kansijuttujen kuvituksissa tulkitaan ajankohtaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä, joissa tiivistyy usein myös jotain olennaista ajastamme. Kuvitus ei vain havainnollista, vaan jäsentää ja tulkitsee: mitä nostetaan esiin, mitä jätetään pois – ja millä visuaalisilla keinoilla merkitykset rakennetaan.
Uudessa verkkovideosarjassa lehtemme kuvittajat avaavat tätä prosessia omasta näkökulmastaan. Keskiössä on työskentely ja ajattelu kuvittajan työssä.
Ensimmäisessä jaksossa kuvittaja ja sarjakuvataiteilija Joonas Rinta-Kanto kertoo, miten T&Y-lehden vuoden 2026 ensimmäisen numeron kansikuva lähtee liikkeelle ideasta ja muotoutuu vaihe vaiheelta valmiiksi kokonaisuudeksi.
Yritysten kokoon sidottu sääntely voi jarruttaa kasvua
Laboren erikoistutkijan Sami Jysmän ja kansainvälisen tutkijaryhmän tutkimus osoittaa, että yritysten kokorajaan sidottu verosääntely voi hidastaa yritysten kasvua merkittävästi. Suomessa aiemmin käytössä ollut työnantajamaksujen verokynnys vähensi kynnysrajan ylittävien yritysten määrää noin 18 prosentilla. Kun verokynnys poistettiin vuonna 2010, kynnyksen vaikutuspiirissä olleiden yritysten työllisyys, pääomakanta ja liikevaihto kasvoivat keskimäärin noin 10 prosenttia. Tulokset viittaavat siihen, että tällaiset sääntelykynnykset voivat vaikuttaa koko yrityskenttään paljon laajemmin kuin aiemmin on ymmärretty.
Sami Jysmä esitteli tutkimuksen 16.4. arvostetussa taloustieteen National Bureau of Economic Researchin (NBER) Public Economics -konferenssissa Cambridgessa Yhdysvalloissa. Konferenssin esitykset voi katsoa tallenteena (Jysmän alustus alkaa kohdasta 2:31–).
Julkaisun tiedot Jysmä, S., Benzarti, Y., & Harju, J. (2026), Policy Thresholds as Growth Barriers: Theory and Evidence from a Payroll Tax Notch, Journal of Labor Economics (ilmestyy).