Mitä tiedetään kansallisten kokeiden vaikutuksista?

12.8.2026 Työpapereita 362 Hannu Karhunen

Tiivistelmä

Suomi on Pohjoismaissa ja kansainvälisesti poikkeus: peruskoulussa ei käytetä standardoituja kansallisia kokeita. Tarkastelen tässä katsauksessa, mitä empiirinen tutkimuskirjallisuus kertoo kansallisten kokeiden vaikutuksista oppimistuloksiin, oppilaiden hyvinvointiin sekä opettajiin ja opetukseen, ja kuinka hyvin tutkimusnäyttö on yleistettävissä Suomeen.

Katsaus perustuu 183 vuosina 2010–2025 julkaistuun tutkimukseen. Aineiston ytimenä on Ketosen ja Atjosen (2025) systemaattinen katsaus, jota täydentää uusi taloustieteellisiin julkaisuihin kohdistettu haku. Tutkimukset luokitellaan päävastemuuttujan ja tutkimusasetelman vahvuuden mukaan, ja tulkinnassa painottuvat kausaalipäätelmiin pyrkivät kokeelliset ja kvasikokeelliset asetelmat. Tulosten perusteella kansalliset kokeet ja niihin liittyvät kannustin- ja informaatiomekanismit parantavat useissa tutkimuksissa oppimistuloksia ja joissakin tapauksissa myös myöhempiä koulutus- ja työmarkkinatulemia.

Vaikutukset ovat usein suurimpia heikommassa asemassa olevilla oppilailla, mikä tukee tulkintaa kokeiden mahdollisuuksista vahvistaa arvioinnin yhdenvertaisuutta. Samalla kokeet lisäävät oppilaiden lyhytaikaista stressiä erityisesti koetilanteen läheisyydessä; vahvaa näyttöä pitkäaikaisista hyvinvointihaitoista ei sen sijaan löydy. Huonosti suunniteltu järjestelmä voi kuitenkin luoda kouluille kannustimia strategiseen käyttäytymiseen, kuten heikkojen oppilaiden valikointiin pois kokeista.

Katsauksen kokonaiskuva poikkeaa Ketosen ja Atjosen (2025) tulkinnoista: kansallisilla kokeilla on tutkimusnäytön valossa saavutettavissa merkittäviä hyötyjä oppimistulosten ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Mahdollinen käyttöönotto Suomessa edellyttäisi muiden maiden kokemusten huolellista tarkastelua sekä järjestelmän tietoista suunnittelua.

ISSN: 2984-2158 (verkkojulkaisu)
ISBN: 978-952-209-241-0 (verkkojulkaisu)
JEL: I21, I24, I28
Mediatiedote
Julkaisu PDF-muodossa