Eero Lehto palkittiin Eino H. Laurila -kansantulomitalilla

T&Y 4/2022 Laboren uutisia Essi Lindberg

Laboren edeltäjässä, Palkansaajien tutkimuslaitoksessa tutkijan, tutkimuskoordinaattorin ja ennustepäällikön tehtävissä pitkään työskennelleelle Eero Lehdolle myönnettiin arvostettu Eino H. Laurila -kansantulomitali.

Eero Lehto
Eero Lehto (Kuva: Maarit Kytöharju)

Eino H. Laurila -kansantulomitalin vastaanottanut Eero Lehto toimi Laboressa pääosan urastaan (vuosina 1989–2018), ja hänen ensimmäisenä tehtävänään oli sovittaa kansantalou­den tilinpidon kehikko tutkimuslaitoksen ennustejärjestelmään. 1990-luvun puolivälistä Eero Lehto oli keskeisesti mukana talouden ennusteiden laadinnassa, jossa perehtyneisyys kansantalouden tilinpitoon oli välttämätöntä.

Tutkimustoiminnassa Lehto oli erityisen kiinnostunut markkinoiden ja yritysten käyttäytymisestä ja julkaisi niistä lukuisia artikkeleita. Eero Lehto toimi 1980–1986 tutkijana Suomen Pankissa pääosin rahapolitiikan osastolla ja vuosina 1986–1988 ekono­mistina Kansallis-Osake-Pankissa. Hän toimi myös useita vuosia Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon asiantuntijaryhmän jäsenenä.

Eino H. Laurila -kansantulomitali myönnetään tunnustuksena kansantalouden tilinpidon käytöstä talouden analysoinnissa ja ennustejärjestelmien hyödyntämisessä.

  • Työryhmän tilannearvio yritysten muuttuneesta toimintaympäristöstä valmistui

    Työ- ja elinkeinoministeriön 20.10. asettaman työryhmän laatima tilannearvio yritysten muuttuneesta toimintaympäristöstä valmistui ja sen tekeillä ollutta muistiota käsiteltiin 10.11.2022 hallituksen varautumisen ministerityöryhmän kokouksessa.

    TEM:n asettaman työryhmän tavoitteena oli laatia tilannearvio energiakriisin aiheuttamista muutoksista yritysten toimintaympäristöön. Tilannearviossa otettiin huomioon eri toimialojen erityispiirteet ja arvioitiin muuttuneen toimintaympäristön vaikutuksia eri toimialoihin, sekä erityisesti sitä, miten energian hinnannousu vaikuttaa yritysten kannattavuuteen, rahoitustilanteeseen ja kykyyn selvitä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.

    Työryhmä sai tilannearvionsa val­miiksi ja sen tekeillä ollutta muistiota käsiteltiin 10.11.2022 hallituksen varautumisen ministerityöryhmän kokouksessa.

    Tilannearviossa todetaan, että vaikka energian hinnannousu heikentää yritysten kannattavuutta ja lisää riskejä, kokonaisuudessaan talous- ja työllisyystilanne on vielä suhteellisen hyvä.

    Työryhmä tarkasteli arviotaan varten laajasti toimialojen ja yritysten ajankohtaista tilannetta hyödyntäen useita eri tietolähteitä, kuten VATT:n yhteyteen perustettua Datahuonetta, Suomen Teollisuussijoituksen kyselyn alustavaa analyysiä, toimialoille tehtyä kyselyä sekä eri tilastotietoja.

    Työryhmään kuului asiantuntijoita eri ministeriöistä (TEM, VM, LVM, YM ja MMM) sekä johtaja Mika Maliranta Laboresta ja professori Otto Toivanen Aallosta. Työryhmän puheenjohtajana toimi teollisuusneuvos Sampsa Nissinen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

    Työryhmän muistion ja lisätiedot löydät https://labore.fi/julkaisu/tyoryhman-tilannekuva-toimialojen-yritysten-muuttuneesta-toimintaymparistosta-valmistui/

  • Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden kouluttaminen Suomessa kannattaa

    Laboren tekemän ja Opetushallituksen tilaaman selvityksen mukaan koulutusvientialan kokonaisarvo Suomen taloudessa oli lähes miljardi euroa vuonna 2019. Arvonlisästä suurin osa tulee ulkomaalaisten opiskelijoiden valmistumisen jälkeisestä työpanoksesta Suomessa.

    Laboren uutisiaOpetushallituksessa toimivan, suomalaista koulutusvientiä vauhdittavan Education Finland -ohjelman tavoitteena on, että koulutusviennin arvo kasvaa miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. Ohjelman Laborelta tilaaman tuoreen selvityksen mukaan tavoitteeseen päästään selvästi ennakoitua nopeammin.

    Laboren selvityksessä arvioidaan koulutusviennin arvoa Suomen kansantaloudelle ja julkiselle sektorille Tilastokeskuksen ja Opetushallituksen tuottamien kysely- ja rekisteriaineistojen avulla. Lisäksi selvityksen tulosten ja aiemman kirjallisuuden pohjalta esitetään toimenpidesuosituksia koulutusviennin arvon mittaamiseksi tulevaisuudessa.

    Koulutusviennin tuomasta vajaan miljardin arvonlisästä neljä viidesosaa on seurausta ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kouluttamisesta Suomessa, mistä syntyy merkittävää arvonlisää opiskelijoiden kulutuksen ja erityisesti valmistuneiden opiskelijoiden työpanoksen kautta. Lopuista viidesosasta merkittävä osa tulee kustannustoiminta-alan koulutukseen liittyvästä viennistä.

    Selvityksen mukaan lukuvuonna 2019–2020 korkeakoulujen ulkomaalaisilla tutkinto-opiskelijoilla oli 81 miljoonan euron positiivinen vaikutus julkiseen talouteen. Laskelmassa on huomioitu sekä kyseisenä lukuvuonna opiskelijoiden koulutukseen käytetyt resurssit että heiltä saadut nettomääräiset lukuvuosimaksut. Lisäksi on huomioitu epäsuorat tulonsiirtovaikutukset opiskelijoiden kulutuksen ja työnteon kautta sekä vuosina 2000–2019 valmistuneiden ulkomaalaisten ansaitsemien tulojen kautta.

    Laboren tutkimusryhmä:
    Hannu Karhunen, Milla Nyyssönen, Tuomo Suhonen ja Juuso Villanen.

    Linkki tutkimukseen:
    https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/selvitys-suomalaisen-koulutusviennin-taloudellisesta-arvosta

  • Haluatko uusimmat tutkimusuutiset sähköpostiisi?

    Labore julkaisee kuukausittain ilmestyvää uutiskirjettä, josta saat aina tuoreimmat tiedot meillä tehtävästä tutkimuksesta ja pääset seuraamaan läheltä asiantuntijoidemme työtä mm. kuulemisten ja lausuntojen, talouden ennustamisen ja muun asiantuntijatyön saralla.

     

    Brett Jordan, Unsplash