1. Julkaisuhaku
2. Ylipaino kaventaa palkkanauhaa

Ylipaino kaventaa palkkanauhaa

Julkaisuvapaa HETI

Juuri julkaistu tutkimus tarkastelee ylipainon vaikutusta työelämässä menestymiseen. Ylipainon ja palkkatason välillä on yhteys molempiin suuntiin. Ylipainolla on vaikutus heikompaan työllisyyteen ja ansiotasoon. Matala palkkataso on yhteydessä epäterveellisiin ruokailutottumuksiin ja sitä kautta ylipainoon. Ylipainolla on lisäksi yhteys korkeampiin terveyskuluihin, ja tutkimuksessa osoitetaan ensimmäistä kertaa, että ylipainoisilla on myös suurempi todennäköisyys saada palkkaa korvaavia tulonsiirtoja.

Ylipaino on yleistynyt voimakkaasti teollisuusmaissa viimeisten vuosikymmenten aikana. Tutkimusten mukaan ylipainolla on vahva yhteys heikkoon menestykseen työelämässä, kun menestystä mitataan työllisyydellä ja palkkatasolla.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Petri Böckerman on mukana tutkijaryhmässä, joka tarkastelee ylipainon vaikutusta suomalaisten työmarkkinamenestykseen käyttäen hyväksi geneettistä taipumusta ylipainoon. Vaikutusten arviointi perustuu geenivarianttitietoihin, joiden perusteella voidaan arvioida ylipainon geneettistä riskiä.

Tutkimuksessa havaitaan, että ylipaino johtaa heikompaan työllisyyteen ja ansiotasoon. Tutkimuksen mukaan painoindeksin yhden yksikön nousu johtaisi keskimäärin 6,9 prosenttia muita pienempään palkkaan, 2,1 prosenttia lyhyempään työuraan ja 3,7 prosenttia suurempaan todennäköisyyteen vastaanottaa sosiaalisia tulonsiirtoja.

Matala palkkataso johtaa usein siihen, että henkilö syö epäterveellisesti runsaasti rasvaa ja sokeria sisältävää ravintoa. Tämän vuoksi on pyrittävä tunnistamaan ylipainon syy-seurausvaikutus menestykseen työelämässä.

Tutkimusasetelma

Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen koordinoima, valtakunnallinen Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -tutkimus YFS-tutkimus (Young Finns Study) käynnistyi vuonna 1980, jolloin 3 596 lasta ja nuorta (iät 3, 6, 8, 12, 15 ja 18) osallistui ensimmäiseen suureen kenttätutkimukseen.

YFS-aineisto yhdistettiin Tilastokeskuksen kattaviin pitkittäisiin rekisteriaineistoihin, nk. FLEED-aineistoihin, joiden avulla seurattiin henkilön työmarkkina-asemaa ajanjaksolla 1990-2012.

Yhdistetty YFS-FLEED-aineisto kattaa laajasti tietoa objektiivisista terveyttä kuvaavista indikaattoreista eli niin sanotuista biomarkereista (esim. pituus, paino, veriarvot), geneettisistä riskitekijöistä, persoonallisuusmuuttujista, kognitiivisesta kyvykkyydestä ja terveyskäyttäytymisestä sekä rekisteritietoja työllisyydestä ja perhetaustasta.

Lisätietoja

Erikoistutkija Petri Böckerman, puh. 0400 913 189

Julkaisu

Böckerman, P. & Cawley, C. & Viinikainen, J. & Lehtimäki, T. & Rovio, S. & Seppälä, I. & Pehkonen, J. & Raitakari, O. (2019), The Effect of Weight on Labor Market Outcomes: An Application of Genetic Instrumental Variables, Health Economics, 28, 65–77:

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/hec.3828