Teollisuuspolitiikka palaa – minkä valinnan Suomi tekee?
Teollisuuden palkansaajien ja Työeläkevakuuttajat Telan tilaamassa Uutta kasvua etsimässä – Millainen teollisuuspolitiikka palaa Suomeen ja Eurooppaan? -analyysissa Työn ja talouden tutkimus Laboren tutkimusohjaaja FT, VTT Ilkka Kiema ja ennustepäällikkö VTT Juho Koistinen kartoittavat teollisuuspolitiikan paluuta, sen erilaisia toteutusvaihtoehtoja ja mahdollisia painotuksia.
Ilmastonmuutos, heikko tuottavuuskehitys ja kilpailijamaiden protektionistiset toimet ovat haastaneet perinteisiä ajattelutapoja ja luoneet perusteita valikoivalle teollisuuspolitiikalle niin Suomessa kuin Euroopan unionissakin. Kiema ja Koistinen havaitsivat, että Suomen teollisuuspoliittisessa strategiassa tavoitellaan esimerkiksi t&k-toimintaa harjoittavien yritysten määrän kasvattamista, kun taas EU:n kilpailukykykompassi korostaa valikoivia, erityisesti merkityksellisiin hankkeisiin kohdennettuja toimia.
– Myös Suomessa voisi olla järkevää keskittää resursseja perusteltuihin kohteisiin EU:n strategian mukaisesti, Ilkka Kiema sanoo.
Telan erityisasiantuntija Janne Pelkonen korostaa, että avainteknologioiden merkitys kasvaa kansainvälisessä kilpailussa.
– Nokia-ajan perintö osoitti, että Suomessa voidaan rakentaa globaali menestystarina, jos osaaminen, riskinotto ja markkinoille pääsy yhdistyvät, Janne Pelkonen pohtii.
Suomen talouden haasteena on ollut heikko tuottavuuden kasvu. Vertaillessaan Suomea verrokkimaihin Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan Kiema ja Koistinen havaitsivat, että kasvupotentiaalia löytyy yksityisistä palveluista ja erityisesti tietointensiivisiltä palvelualoilta. Tietointensiivisten palveluiden vetämä kasvu nojaa kuluttajille suunnattuihin digitaalisiin palveluihin, tuottavuutta lisääviin teknologioihin ja vihreää siirtymää tukeviin ratkaisuihin.
– Verrokkimaista on nähtävissä, että tietointensiivisten palveluiden kasvu tukee myös perinteisen teollisuuden kehitystä ja talouden kokonaistuottavuutta, Juho Koistinen sanoo.
Tuottavuuskasvun tukemiseksi Suomessa kirjoittajat ehdottavat muun muassa:
- Monipuolistamaan T&K-tukimuotoja ja seuraamaan niiden vaikuttavuutta
- Arvioimaan kriittisesti T&K-rahoituksen hajauttamista, jotta osaavan työvoiman saatavuus ei heikkene.
- Edistämään kilpailukykyä keventämällä sääntelyä erityisesti tietointensiivisillä aloilla ja vaikuttamalla aktiivisesti EU-tason päätöksiin.
- Panostamaan tietointensiivisiin palveluihin, joissa on suurin potentiaali kuroa umpeen tuottavuuseroa verrokkimaihin.
- Monipuolistamaan vientiä korkean tuottavuuden palvelualoille.
– Suomen työeläkejärjestelmän kestävyys nojaa pitkällä aikavälillä talouden ja tuottavuuden kasvuun. Analyysi tarjoaa eväitä keskusteluun Suomen kilpailukyvyn ja tuottavuuden vahvistamisesta. Väestön ikääntyessä nämä tekijät ovat ratkaisevia hyvinvointiyhteiskunnan ja työeläkkeiden turvaamiseksi, sanoo Pelkonen.
Teollisuuden palkansaajien puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen korostaa työllisyysnäkökulmaa.
– Teollisuuspolitiikassa tulisi tuottavuuden ja talouskasvun ohella huomioida uusien työpaikkojen syntyminen. Suomessa tulisi lisäksi seurata EU:n esimerkkiä ja panostaa työelämän laadun parantamiseen, ei heikentämiseen.
Julkaisutilaisuudessa 12.12. kommentaattoreina TEM:n Timo Jaatinen, ETLAn Jyrki Ali-Yrkkö ja SAK:n Patrizio Lainà
Toimittajat ovat tervetulleita seuraamaan analyysin julkaisutilaisuutta perjantaina 12.12. klo 9:00–10:00. Analyysi julkaistaan keskustelutilaisuudessa, jonka voi seurata paikan päällä Helsingin Musiikkitalossa tai striimin välityksellä. Tilaisuus alkaa klo 9.00, Musiikkitalon Terassilämpiössä on tarjolla aamiaista klo 8.30 alkaen. Tilaisuudessa analyysin tekijät kertovat tuloksista Telan Janne Pelkosen haastattelemina. Teemaa ovat kommentoimassa TEM:n kansliapäällikkö Timo Jaatinen, ETLAn tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö ja SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà. Päätössanoista vastaa Telan viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Mikko Koskinen. Tilaisuuden loppuun on varattu aikaa yleisökysymyksille.
Raportti liitteessä ja saatavilla TP:n ja Telan verkkosivuilla.
- Ilkka Kiema
- tutkimusohjaaja
- Puh. +358-40 940 2287
- ilkka.kiema@labore.fi
- Tutkijaprofiili
- Juho Koistinen
- ennustepäällikkö
- Puh. +358-40 940 2833
- juho.koistinen@labore.fi
- Tutkijaprofiili