Talouspoliittisia johtopäätöksiä

Talousennuste Tiivistelmä Mika Maliranta
Mika Maliranta (Kuva: Maarit Kytöharju)

Taloudessa on paljon palkankorotuspaineita: inflaatio on syönyt palkansaajien ostovoimaa, tehtyjen työtuntien määrä on korkeimmalla tasolla vuosikymmeniin, ja yritysten palkanmaksukyky on vahvassa kasvussa. Tällaisessa tilanteessa on suuri vaara, että kustannusinflaation lisäksi päälle tulee lisää kysyntäinflaatiota, ellei finanssipolitiikalla hillitä paineita tiukasti.

Menojen lisäykset ja verojen kevennykset sopivat tähän tilanteeseen hyvin huonosti. Siksi menojen lisäämisessä on syytä olla kitsas ja suuntaamisessa tarkka, ja verojen keventämisessä pidättyväinen. Esimerkiksi suorat yritystuet tai yritysten verohelpotukset lisäävät yritysten palkanmaksukykyä, mikä tässä tilanteessa kiihdyttää palkkainflaatiota entisestään.

Hyvinvoinnista ja talouskasvusta on tietenkin huolehdittava. Esimerkiksi sähkönhinnan nousu uhkaa ajaa monen perheen talouden kestämättömään tilanteeseen, koska kotitalouden sähkölasku on usein kohtuuttoman suuri suhteessa tuloihin. Tukitoimien tarkka suuntaaminen vaikeimmassa tilanteessa oleville ei aiheuta merkittäviä lisäpaineita hinnannousulle eikä liiaksi kasvata julkisen talouden velkataakkaa. Lisäpanostuksia tarvitaan myös puolustuskyvyn, kyberturvallisuuden ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi.

Pitkän aikavälin talouskasvun edellytyksistä on huolehdittava muun muassa siksi, että talouskasvu parantaa julkisen talouden rakenteellista alijäämää. Tarvitaan panostuksia koulutukseen ja innovointiin. Tutkimus- ja kehitysmenoissa painopistettä on syytä siirtää sellaisiin panostuksiin, jotka suuntaavat teknologista kehitystyötä aikaisempaa voimakkaammin ympäristöystävällisempien teknologioiden kehittämiseen ja perustutkimukseen.

Palkankorotuspaineet ovat kasvaneet. Palkkojen nousu kiihtyy sekä aikaisempaa korkeampien sopimuskorotusten että palkkaliukumien vuoksi. Tämä ei ainakaan välittömästi uhkaa pitkään myönteisenä jatkunutta työllisyyden kehitystä. Suurin uhka aiheutuu tilanteesta, jossa on tehty korkeita sopimuskorotuksia pitkäksi aikaa ja talouskehitys onkin merkittävästi odotettua heikompaa. Silloin on vaarana, että työmarkkinat ajautuvat samankaltaiseen vakavaan häiriöön kuin vuoden 2008 jälkeen. Tämä vaara on hyvä tiedostaa laajasti, sillä tuollaisen vaurion korjaaminen olisi taas usean vuoden ankea savotta.