1. Julkaisuhaku
2. Suomi ei ollutkaan toivoton tapaus – kasvu jatkuu vahvana

Suomi ei ollutkaan toivoton tapaus – kasvu jatkuu vahvana

Julkaisuvapaa 11.4.2018 klo 10.00

On todennäköistä, että uhkaava kauppasota saadaan rajoitettua koskemaan vain yksittäisiä tavaraluokkia. Jos näin käy, kasvu jatkuu Suomessa tänä ja ensi vuonna vahvana. Nousukausi näyttää, ettei Suomella ollutkaan väitettyjä, poikkeuksellisen vakavia rakenteellisia ongelmia. Mm. tehdyistä leikkauspäätöksistä johtuen talouden vahva kehitys ei kuitenkaan paranna tasapuolisesti kaikkien väestöryhmien tilannetta. Tuloerojen kasvua pitäisi hidastaa perusturvan päivityksellä, johon kuuluisi indeksikorotusten tekeminen viimeistään ensi vuonna.

Palkansaajien tutkimuslaitos on nostanut viime syyskuussa julkaisemaansa Suomen talouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,6 prosenttiyksiköllä 3,1 prosenttiin. Nopeamman kasvun taustalla on erityisesti yksityisen kulutuksen kasvu, jota vauhdittavat vahva kuluttajaluottamus ja palkkasumman kasvu, joka perustuu palkankorotuksiin ja ennakoitua vauhdikkaampaan työllisyyden paranemiseen.

Vuonna 2019 Suomen talouskasvun ennustetaan hidastuvan puolella prosenttiyksiköllä 2,7 prosenttiin, kun lievää heikkenemistä tapahtuu viennin sekä yksityisen kulutuksen ja investointien kehityksessä. Työllisten määrän kasvu jatkuu, joskin selvästi tätä vuotta hitaampana. Hallituksen aiemmin mahdottomalta vaikuttanut 72 prosentin työllisyysasteen tavoite saavutetaan ensi vuonna. Työttömien määrä ja työttömyysaste alenevat kuitenkin hitaasti, sillä työllisten määrän kasvu tulee valtaosin työvoiman ulkopuolelta eikä työttömien joukosta.

Palkansaajien reaalisten tuntiansioiden kasvu jää ennustejaksolla melko vaatimattomaksi, 0,6 prosenttiin kuluvana vuonna ja 0,9 prosenttiin ensi vuonna, sillä kuluttajahintojen nousu kiihtyy viime vuoden 0,7 prosentista ko. vuosina 1,1 ja 1,3 prosenttiin. Silti kotitalouksien yhteenlasketun ostovoiman nousu on voimakasta, 2,6 ja 2,3 prosenttia.

Korkotaso voi alkaa hiljalleen kohota ensi vuoden lopulla, kun EKP:n ennustetaan aloittavan ohjauskorkonsa nostot. Euron kurssi säilyy vahvana, kun euroalueen riskit ovat hellittäneet ja sijoittajat tuntevat vähemmän kiinnostusta dollariin. Maailmantalouden ja euroalueen nousukauden lievällä taittumisella ei ennusteta olevan suurta vaikutusta Suomen talouskasvuun ennustejakson aikana.

Suomen julkisen talouden velkaantuminen on hidastunut ennakoitua ripeämmin ja sen rahoitusasema saavuttaa jo ensi vuonna puolen prosentin ylijäämän. Hidas menokehitys ja veropohjan vahvistuminen kohentavat julkista taloutta. Valtiontalous säilyy kuitenkin ensi vuonna edelleen runsaat kaksi miljardia euroa alijäämäisenä.

Kuluvana vuonna jatketaan jo vuonna 2016 alkanutta perusturvan ja asumistuen indeksikorotusten koko hallituskauden mittaista jäädytystä. Nousukausi ja valtion talouden ennakoitua nopeampi tasapainottuminen kohenneen työllisyystilanteen myötä tekevät jäädytyksestä entistäkin kohtuuttomamman. Indeksikorotusten palautus olisi mahdollista toteuttaa fiskaalisesti neutraalilla tavalla, jos osa kilpailua vääristäviin yritystukiin nyt kuluvista määrärahoista käytettäisiin indeksikorotusten palauttamiseen.

 

Lisätietoja

Ennustepäällikkö Ilkka Kiema
puh. 09 2535 7304

 

• Julkaisu PDF-muodossa