Suomen työttömyys – alueellinen näkökulma

1.1.2000 Työpapereita 164 Petri Böckerman

Johdanto

Suomea on repinyt 1990-luvulla epäyhtenäinen aluekehitys. Talouskasvu on ollut ripeää Etelä-Suomessa ja rannikon kasvukeskuksissa. Laajoilla alueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa elpyminen 1990-luvun alun syvästä lamasta on ollut sitä vastoin takkuista.

Artikkelissa tarkastellaan Suomen työttömyysongelmaa alueellisesta näkökulmasta. Tarkastelu perustuu lähinnä työvoimapiirittäiselle aluejaolle1. Alue-erojen kasvu tuleekin selkeästi esille tarkasteltaessa nimenomaan työmarkkinoita. Työttömyys on pysynyt korkealla tasolla Itä- ja Pohjois-Suomessa. Työttömyyden alue-erojen kärjistyminen on myös vilkastuttanut muuttoliikettä Etelä-Suomeen. Seurauksena tästä on ollut kehitysmahdollisuuksien näivettyminen laajojen muuttovirtojen lähtöalueilla ja toisaalta asunto-ongelma ruuhkautuvissa kasvukeskuksissa.

Ensimmäisessä osassa kartoitetaan lyhyesti taloustieteellisessä kirjallisuudessa annettuja selityksiä työttömyyden alueellisille eroille sekä pohditaan niiden soveltuvuutta Suomeen. Toisessa osassa tarkastellaan Suomen alueellisen työttömyyden keskeisimpiä rakenteellisia piirteitä kuten työttömyyden alue-erojen suuruutta ja ajallista pysyvyyttä sekä talouskasvun työllistävyyttä, työttömyyden luonnetta ja työmarkkinoiden kohtaantoa alueellisesta näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan alueellisten työmarkkinoiden sopeutumista muutoksiin työn kysynnässä. Kolmannessa osassa kartoitetaan työttömyyden alue-erojen kehitystä 1980- ja 1990-luvuilla. Lisäksi pohditaan työttömyyden alue-erojen laajenemiseen 1990-luvulla johtaneita tärkeimpiä kansantaloudellisia tekijöitä. Neljännessä osassa keskitytään talouspoliittiseen kysymyksenasetteluun, ja kartoitetaan työmarkkinatuen ja aktiivisen työvoimapolitiikan alueellista rakennetta sekä siinä 1990-luvulla tapahtuneita muutoksia. Viidennessä osassa tarkastellaan alueellisten työmarkkinoiden lähitulevaisuuden näkymiä Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen, Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen yhteistyössä laatiman alue-ennusteen pohjalta.