Suomen talous ei nouse ilman osaajia – tuottavuuskuoppa syvenee, jos korkeakouluihin ei panosteta

Laboren johtaja Mika Maliranta arvioi eduskunnan tarkastusvaliokunnalle antamassaan asiantuntijalausunnossa, että Suomen talouskehityksen keskeinen ongelma on yksityisen sektorin tuottavuuskasvun pysähtyminen 2010-luvun alussa.

Tuottavuus ja velka kulkevat käsi kädessä

Tutkimusten mukaan yksityisen sektorin tuottavuuskasvun hidastuminen on ollut selvästi yhteydessä julkisen talouden velkasuhteen kasvuun. Kun tuottavuus hiipui 2010-luvulla, myös velka suhteessa BKT:hen alkoi kasvaa. Kun tuottavuus hetkellisesti piristyi, velkasuhteen nousu pysähtyi.

– Julkisen talouden tasapaino ei vahvistu kestävällä tavalla ilman tuottavuuden nousua, Maliranta toteaa.

Koulutus ratkaisee, syntyykö uusia innovaatioita

Innovaatioperusteinen talouskasvuteoria korostaa koulutuksen merkitystä teknologisen kehityksen moottorina. Toisin kuin perinteisessä kasvulaskennassa, moderni tutkimus osoittaa, että koulutustaso vaikuttaa siihen, kuinka paljon ja millaisia innovaatioita yrityksissä syntyy. 

Erityisesti matemaattis-luonnontieteellinen koulutus (STEM) on vahvasti yhteydessä keksintöihin ja yritysten innovatiivisuuteen. Suomalaisaineistoihin perustuvat tutkimukset osoittavat:

• STEM-koulutettujen osuuden kasvu on yhteydessä yritysten tuottavuuden nopeampaan kasvuun – vaikutus näkyy muutaman vuoden viiveellä.
• Myös kauppatieteellisen korkeakoulutuksen saaneilla on merkittävä, mutta välittömämpi yhteys yritysten tuottavuuskehitykseen.
• Yritykset ovat kilpailleet STEM-osaajista kiihtyvään tahtiin, mikä näkyy nopeana palkkakehityksenä erityisesti työnantajaa vaihtaneilla osaajilla. 

Nuoret yritykset luovat kasvun siemenet ja tulevan kasvu perustuksia

Suomessa on 2000-luvun puolivälin jälkeen syntynyt kiihtyvään tahtiin innovaatioperusteisia uusia yrityksiä. Niissä työskentelee yhä enemmän tutkijoita ja kehittäjiä, ja patentti- sekä innovaatiotilastot viittaavat siihen, että tuloksia alkaa syntyä.

Erityisesti nuorissa yrityksissä:

• STEM-taustaisten tutkijakoulutettujen suuri osuus liittyy aktiiviseen patentointiin.
• Nopeasti kasvavat nuoret yritykset ovat 2010-luvun jälkipuoliskolla luoneet työpaikkoja jopa Yhdysvaltoja ripeämmin. 

Tutkimustulokset tukevat näkemystä, että osaaminen on keskeinen tekijä yritysdynamiikassa ja luovassa uudistumisessa.

Suomen koulutustaso on pudonnut OECD-kärjestä

Vuonna 1991 korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–34-vuotiaista oli Suomessa 31 prosenttia – maailman huipputasoa. Vuoteen 2021 mennessä Suomi oli pudonnut 28 OECD-maan taakse. Samaan aikaan nuorten osaaminen on heikentynyt jo yli kahden vuosikymmenen ajan.

– Kun talous on lähellä kansainvälistä tuottavuuseturintamaa, korkeakoulutettujen suuri osuus on erityisen tärkeä kasvutekijä. Tässä tilanteessa koulutusleikkaukset ovat tutkimusnäytön vastaisia, Maliranta arvioi.

Negatiivisen kierteen riski on todellinen

Lausunnossa varoitetaan niin sanotusta fiskaalisesta stagnaatiosta: julkisen talouden alijäämät johtavat kasvua heikentäviin leikkauksiin, mikä edelleen heikentää pitkän aikavälin kasvua ja julkista taloutta. Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että koulutus- ja innovaatiopolitiikan yhdistäminen voi tuottaa merkittäviä tuottavuusvaikutuksia – mutta vaikutukset näkyvät usein vasta vuosien viiveellä.

Johtopäätös: osaamisinvestoinnit ovat kasvupolitiikan ydintä

• Tuottavuuskuopasta nouseminen edellyttää teknologisten edistysaskelten kiihtymistä.
• Yritykset tarvitsevat siihen korkeakoulutettua työvoimaa, erityisesti STEM-aloilta.
• Korkeakoulujen resurssit, perustutkimus ja yritysyhteistyö ovat keskeisiä kasvun edellytyksiä.
• Osaamispanostukset eivät ole kuluerä vaan pitkän aikavälin investointi julkisen talouden kestävyyteen.

Tiedote pohjaustuu Mika Malirannan lausuntoon Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle. Lausunto kokonaisuudessaan.