Selvitys: Kotoutumisohjelmat ja kielikoulutus lisäävät maahanmuuttaneiden työllisyyttä
Kotoutumisohjelmat ja kielikoulutus lisäävät maahanmuuttaneiden työllisyyttä. Aktiivinen työvoimapolitiikka on tehokkainta vaikeimmin työllistyvien kohdalla. Taloudelliset sanktiot taas toimivat todennäköisesti parhaiten korkeasti koulutettujen kohdalla, todetaan Työn ja talouden tutkimus Laboren toteuttamassa selvityksessä, joka on työ- ja elinkeinoministeriön kotoutumisen osaamiskeskuksen tilaama.
Laboren selvitys on systemaattinen kirjallisuuskatsaus kotoutumistoimien ja aktiivisen työvoimapolitiikan vaikuttavuudesta. Katsauksessa maahanmuuttaneiden työllisyyden edistämisen keinot jaetaan neljään kategoriaan: kotoutumisohjelmat, kielikoulutus, aktiivinen työvoimapolitiikka ja taloudelliset sanktiot.
Kaikilla näillä politiikkatoimilla voi olla merkitystä työllistymisen kannalta, mutta kotoutumisohjelmien ja kielikoulutuksen kohdalla uskottava tutkimusnäyttö on vahvinta. Aktiivisen työvoimapolitiikan osalta erityisesti palkkatuen on havaittu edistävän työllisyyttä.
Taloudellisten sanktioiden vaikuttavuudesta aiemmat tutkimukset antavat osin ristiriitaisen kuvan. Sanktioilla on havaittu olevan sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia työllistymiseen. Lisäksi ne voivat lisätä köyhyyttä ja siirtymiä työvoiman ulkopuolelle.
“Hyvin suunnatuilla aktiivisen työvoimapolitiikan ja kotoutumisen toimilla voidaan vaikuttaa maahanmuuttaneiden työllistymiseen. Lisää tutkimustietoa toimenpiteiden vaikutuksista tarvitaan.”, toteavat Laboren tutkija Sanni Kiviholma ja tutkimusohjaaja Hannu Karhunen.
Kirjallisuuskatsauksessa mukana vain parhaat kansainväliset esimerkit
Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa on keskitytty erityisesti kausaalimenetelmiä hyödyntäviin tutkimuksiin. Politiikkatoimien vaikuttavuuden arvioinnissa kausaalimenetelmät antavat luotettavimman kuvan siitä, johtuiko työllisyyden muutos nimenomaisesti toteutetusta toimenpiteestä vai jostain siitä riippumattomasta syystä.
Muissa maissa toteutettujen arviointien tuloksia on usein vaikea soveltaa toisten maiden kontekstiin. Tästä syystä Laboren selvityksessä tarkastelun kohteena olivat ensisijaisesti muita Pohjoismaita sekä Pohjois- ja Keski-Eurooppaa koskevat tutkimukset. Koska työmarkkinainstituutiot ovat Pohjoismaissa melko samankaltaisia, ovat erityisesti muiden Pohjoismaiden esimerkit ovat relevantteja myös Suomen kannalta.
Suomessa tehdään liian vähän vaikuttavuustutkimusta
Suomessa on selvityksen mukaan tehty ainoastaan yksi uskottavaan kausaaliasetelmaan perustuva tutkimus kotoutumistoimenpiteiden vaikuttavuudesta. Jotta ymmärrys kotoutumistoimien ja aktiivisen työvoimapolitiikan vaikuttavuudesta paranisi, olisi Suomessa toteutettava jatkossa enemmän satunnaiskokeiluja.
- Sanni Kiviholma
- tutkija
- Puh. +358-50 316 4678
- sanni.kiviholma@labore.fi
- Tutkijaprofiili
- Hannu Karhunen
- tutkimusohjaaja
- Puh. +358-40 940 2779
- hannu.karhunen@labore.fi
- Tutkijaprofiili