Ruuan valinta, ruuan merkitys ja tulot

8.1.1985 Työpapereita 33 Kaj Ilmonen, Mika Pantzar

Alkusanat

Väestön enemmistö on Suomessa jo pitkään elänyt sillä hyvinvoinnin tasolla, jossa ravinto on sulautunut arjen itsestäänselvyydeksi. Mutta vain taloudellisessa mielessä. Elämäntavan ja kulttuurin tutkimus viime aikoina on paljastanut, että ruoka ja sen valinta askarruttavat ihmisiä edelleen monella tavalla. Sen ansiosta ei ravinnon hankinta määräydy automaattisesti esimerkiksi väestön tulotason mukaan.

Ruuan valinnan oivaltaminen tapahtumaksi, jossa valitsijan taloudellinen asema sekä sosiaalinen ja kulttuurinen tausta kietoutuvat yhteen lukuisten tarjontatekijöiden kanssa, on ollut lähtökohtana tämän raportin tekijöiden monille kokoontumisille ja epävirallisille kontakteille. Raportti on puolestaan ensimmäinen yritys kiteyttää tähänastinen pohdiskelu ravinnon (ruuan, aterian, välipalan jne.) valinnasta, asemasta ja merkityksestä ihmisten päivittäisessä elämässä.

Tehtävämme ei ole ollut aivan yksinkertainen suorittaa, sillä ravinnon tarkastelussamme olemme pyrkineet myös kuromaan umpeen Talousteorian ja Arjen välimatkaa. Talousteoriassa ravinto esiintyy lähinnä vain Engelin laiksi kutsutussa tilastollisessa säännönmukaisuudessa. Sen mukaan ravintomenojen osuus supistuu tulotason kohotessa.

Engelin laissa nähdään ravinnon kysynnän muutokset vain määrällisinä suureina ja suhteessa muuhun rahavälitteiseen kulutukseen. Arjen horisontista katsoen tällainen näkökulma on auttamattoman kapea ja vivahteeton. Siksi olemmekin joutuneet erittelemään tarkasteluamme varten ravinnon muita kuin taloudellis-määrällisiä ulottuvuuksia ja tarkastelemaan niitä suhteessa tulotekijöihin.

Kun arvioidaan onnistumista (taloustieteellisesti epäsovinnaisessa) tehtävässämme, toivomme, että meidät väärinymmärretään hedelmällisesti oikein. Syvin tarkoituksemme on lopultakin herättää yhteiskunta- ja erityisesti taloustieteen mielenkiintoa lähestymistapaamme ja aiheeseemme. Itse aiomme kehitellä tematiikkaamme edelleen eräänlaisena epävirallisena projektina. Tässä työssä meitä auttavat MML Ritva Prättälän monet neuvot, kirjallisuusviitteet ja horjuvan ravintotieteellisen terminologiamme tarkistukset. Niistä hänelle suuri kiitos.

Helsingissä Pitkänsillan toisella puolen 8.1.1985