Rekrytointisyrjinnän vastaiset keinot eivät toimi – tarvitaan lisää tutkimusta vaikuttavista keinoista

Rekrytointisyrjintä on Suomessa ja monessa muussa maassa kielletty lailla. Kielloista huolimatta ilmiötä esiintyy laajasti työmarkkinoilla. 14. toukokuuta julkaistussa katsauksessa käydään läpi tutkimuksia, joissa rekrytointisyrjintää on osoitettu tapahtuneen. Katsauksessa tarkastellaan tutkimuskirjallisuuden pohjalta rekrytointisyrjinnän luonnetta, yleisyyttä ja sen vastaisten keinojen toimivuutta.

”Tutkimuksen perusteella nykyiset rekrytointisyrjinnän vastaiset keinot eivät riitä tai toimi. Aiheesta tarvitaan myös lisää laadukasta tutkimusta”, toteaa tutkimushanketta koordinoiva erikoistutkija Ohto Kanninen Palkansaajien tutkimuslaitokselta.

Rekrytointisyrjintä on todistetusti yleistä. Näin on siitäkin huolimatta, että lainsäädäntö kieltää sen Suomessa ja monissa muissa maissa. Rekrytointivaiheessa tapahtuvaa syrjintää on tutkittu lähettämällä fiktiivisiä työhakemuksia eri työnantajille. Tutkimusten mukaan muun muassa etniseen vähemmistöön kuuluvia ja iäkkäämpiä henkilöitä kutsutaan muita harvemmin työhaastatteluun.

Rekrytointisyrjinnän vähentämiseen ei ole yhtä yksittäistä työkalua

Katsauksessa on tarkasteltu tutkimuksia, joiden avulla voidaan arvioida luotettavasti rekrytointisyrjinnänvastaisia toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia. Lisäksi tarkastellaan syitä ja tekijöitä syrjinnän taustalla. Niiden ymmärtäminen on keskeistä, jotta syrjinnänvastaiset toimet voidaan suunnata tehokkaimmin.

Tutkimukset voidaan jakaa neljään ryhmään. Ensimmäisessä on pyritty vaikuttamaan rekrytoijien asenteisiin. Toisessa on käytetty teknologiaa rekrytointitilanteessa. Kolmannessa ryhmässä rekrytointiprosessi on anonymisoitu. Neljännessä on katsottu työnantajien viestintää työnhakijoille.

Yleisenä tuloksena voidaan todeta, että tutkimuksista ei löydy mitään selkeää yksittäistä työkalua, joka toimisi systemaattisesti rekrytointisyrjinnän vähentämiseksi eri tilanteissa. Laajimmin yksittäisistä toimenpiteistä on tutkittu anonyymin työnhaun vaikutuksia, ja tulokset vaihtelevat merkittävästi tutkimuksesta toiseen. Joissakin tutkimuksissa on saatu lupaaviakin tuloksia, toisissa jopa negatiivisia.

Nykytietämyksen perusteella toimivaksi osoitettuja työkaluja on niukasti suhteessa siihen, miten laajaa rekrytointisyrjintä on. Katsauksen perusteella toimenpiteistä tarvitaan laadukkaisiin tutkimusasetelmiin perustuvaa tutkimusta, jotta toimivaa politiikkaa rekrytointisyrjintää vastaan voidaan kehittää.

Tutkimuskatsaus on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa. Kyseessä on THL:n kanssa toteutettavan ”Tavoitteena syrjimätön työelämä: Tutkittua tietoa nykytilasta ja keinoja yhdenvertaisuuden edistämiseksi” -hankkeen väliraportti.

Lisätiedot:

erikoistutkija Ohto Kanninen, Palkansaajien tutkimuslaitos, p. 041 513 7175, ohto.kanninen@labore.fi
erikoistutkija Tuomo Virkola, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, p. 0295 519 464, tuomo.virkola@vatt.fi sekä tutkimushankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja
johtava asiantuntija Seija Jalkanen, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 0295 048 952, etunimi.sukunimi@tem.fi

Linkki katsaukseen.