Rakennemuutosten vaikutuksista julkisen sektorin ansiokehitykseen 1969–1981
Aluksi
Eri alojen, sektoreiden, ammattiryhmien, palkansaajaryhmien yms. ansiokehitystä tarkastellaan tavallisesti Tilastokeskuksen julkaisemien ansiotasoindeksien avulla. Ansiotasoindeksit lasketaan työnantajajärjestöjen ja Tilastokeskuksen itsensä laatimien palkkatilastojen pohjalta. Sopimuspalkkaindeksiä lukuunottamatta ansiotasoindeksit muodostavat ainoan Tilastokeskuksen palkkaindeksisarjan. Käytettävissä on siis vain yksi sarja, vaikka palkkatietojen käyttötarkoituksia voi olla useita. Tilastokeskus itse käyttää hyväkseen ansiotasoindeksejä kansantalouden tilinpidon laadinnassa. Kuitenkin mm. tulopoliittisissa selvityksissä tarvitaan tietoja palkansaajien ansiokehityksestä ja palkkakustannuksista. Erilaiset muut käyttötarkoitukset asettavat ansiotasoindeksin laadinnalle erilaisia vaatimuksia.
Seuraavassa tullaan tarkastelemaan erästä ansiotasoindeksiin liittyvää ongelmaa, nimittäin rakennemuutosten vaikutuksia ansiokehitykseen. Tilastokeskuksen ansiotasoindeksien palkkakäsitteinä käytetään keskiansioita eli ansioita, jotka saadaan, kun palkkasumma jaetaan työpanoksella (henkilöiden lukumäärällä tai tehtyjen työtuntien lukumäärällä palkkatilastosta riippuen). Tällainen ansiotasoindeksi ei kuvaa puhdasta ansiotason muutosta, vaan ansiotason muutoksen ja työpanoksen rakennemuutoksen yhteisvaikutusta. Jos esimerkiksi ammattitaidottomien ja pienipalkkaisten suhteellinen osuus työvoimasta kasvaa, voi ansiotasoindeksi laskea pelkästään tästä syystä, ja päinvastoin, jos heidän suhteellinen osuutensa pienenee, voi ansiotasoindeksi kasvaa saman rakennemuutoksen vuoksi. Rakennemuutokset voivat näin vääristää palkansaajien todellista ansiokehitystä. Mikäli toimialalla ei ole tapahtunut rakennemuutoksia, ei edellä kuvattujen keskiansioiden käytöstä ansiokehityksen mittarina ole haittaa. Mikäli rakennemuutokset ovat olleet rajuja, on tilanne tietysti toinen.
On olemassa jonkin verran laskelmia siitä, kuinka paljon rakennemuutokset ovat vaikuttaneet eräiden alojen ansiokehitykseen. Kaj Nordström on esittänyt lähinnä yksityisen sektorin teollisuutta koskevia laskelmia. Tulopoliittisen selvitystoimikunnan palkkaliukumaraportissa on eräiden esimerkkitoimialojen, kuten mm. valtion virkamiesten ja kunnallisten viranhaltijoiden ansioita koskevia laskelmia. Tämän selvityksen tarkoituksena on tuoda yksi lisälaskelma edellisten joukkoon. Käsillä olevassa tutkimusselosteessa tarkastellaan sitä, mikä on ollut ammattirakenteen muutosten vaikutus julkisen sektorin eri alojen ansiokehitykseen vuosina 1969–l981.
Taustalla tämän tapaisissa tarkasteluissa ovat ansiotasoindeksin määritelmiin, sen käytännön laskemisiin ja käytettävissä olevien palkkatilastojen ominaisuuksiin liittyvät ongelmat. Tämän vuoksi seuraavassa tarkastellaan myös em. seikkoja sekä
pohditaan ansiotasoindeksin laadintaa palkansaajaryhmien välisten ansiovertailujen kannalta. Luvussa 2 esitetään ansiotasoindeksin määritelmä, kuvataan Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin laadintaa sekä tarkastellaan Tilastokeskuksen ansiotasoindekseihin perustuvaa julkisen ja yksityisen sektorin ansiokehitystä vuosina 1964–1982. Luvussa 3 esitellään Suomea koskevien rakennemuutosselvitysten tuloksia. Luvussa 4 selostetaan laskutapaa, jota käytettiin laskettaessa ammattirakenteen muutosten vaikutuksia julkisen sektorin ansiokehitykseen sekä eräitä tutkimuksessa ilmenneitä ongelmia. Luvussa 5 tarkastellaan julkisen sektorin työllisyyskehitystä sekä ammattirakenteen muutoksia tarkastelukaudella 1969–1981. Luvussa 6 esitetään tutkimuksen tulokset, eli ammattirakenteen muutosten vaikutukset ansiokehitykseen julkisen sektorin eri toimialoilla. Luku 7 sisältää tiivistelmän sekä eräitä johtopäätöksiä.
- ISSN: 0357-9603
- ISBN: 951-9281-44-4
- Julkaisu PDF-muodossa
