1. Julkaisuhaku
2. Osa-aikaisilla työaikojen epätyypillisyys on yleisempää kuin kokoaikaisilla

Osa-aikaisilla työaikojen epätyypillisyys on yleisempää kuin kokoaikaisilla

Julkaisuvapaa 2.3.2017 klo 10.15

Suomessa osa-aikatyötä tehdään keskimääräistä yleisemmin vähittäiskaupassa, majoitus- ja ravitsemisalalla sekä kiinteistöpalvelualoilla. Enemmistölle osa-aikatyön tekemisen syynä on kokoaikatyön puute. Vähittäiskaupassa yli puolet ja majoitus- ja ravitsemisalalla lähes puolet osa-aikaisista tekee työtä iltaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin. Osa-aikaisilla työaikojen epätyypillisyys on yleisempää kuin kokoaikaisilla ja osa myös kokee, että työajat sopivat huonosti työn ja muun elämän yhteensovittamiseen. Osa-aikaiset ansaitsivat keskimäärin 62,2–68 prosenttia alan kokoaikaisten kuukausiansioista, ja yli puolet koki vaikeuksia tulla toimeen palkallaan. Toimipaikan suurempi koko, naisten suurempi osuus työvoimasta, työn määrän vaihtelu päivittäin ja viikoittain sekä viikonlopputyö lisäävät osa-aikatyön teettämisen todennäköisyyttä ja sen intensiteettiä.

Nämä tulokset saatiin Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Merja Kauhasen tekemässä Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessa, jossa tutkittiin osa-aikatyön tekemistä sekä työntekijä- että työnantajanäkökulmasta kolmella palvelualalla. Työntekijänäkökulmasta tarkastelussa olivat mm. osa-aikatyön syyt, työajat, palkkaus ja toimeentulo, työn sisällöllinen laatu ja työurat. Työnantajanäkökulmasta tarkastelussa olivat mm. osa-aikatyön käytön motiivit ja intensiteetti, sen työnantaja- ja työntekijälähtöisyys sekä kustannukset ja hyödyt suhteessa kokoaikatyön käyttöön.

Osa-aikatyötä tekevät näillä aloilla eritoten naiset ja nuoret. Varsin moni osa-aikaisista haluaisi tehdä enemmän työtunteja. Osa-aikaisista oli nollatuntisopimus noin 6 prosentilla vähittäiskaupassa sekä noin 18 prosentilla majoitus- ja ravitsemisalalla ja kiinteistöpalvelualoilla.

Osa- ja kokoaikaisten työntekijöiden välillä ei ollut eroa koetuissa etenemis- ja koulutusmahdollisuuksissa, työnantajan maksamaan koulutukseen osallistumisessa (pl. majoitus- ja ravitsemisala), työn raskaudessa eikä kiireen kokemisessa. Osa-aikaiset kokivat kuitenkin kehittymismahdollisuutensa työssä, työn autonomian, työn vaihtelevuuden ja työtyytyväisyyden heikommaksi. Vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevien kokemukset olivat monien työn laadun sisällöllisten piirteiden osalta heikommat kuin muista syistä osa-aikatyötä tekevillä ja kokoaikaisilla.

Työnantajakyselyn mukaan toimipaikkojen kokema kilpailu on kiristynyt erityisesti vähittäiskaupassa sekä majoitus- ja ravitsemisalalla. Tärkeimmät syyt osa-aikatyön käytölle vähittäiskaupassa olivat kannattavuus- ja kustannussyyt, työvoiman tarpeen vaihtelu kausittain ja työntekijän oma toive. Majoitus- ja ravitsemisalalla tärkeimmät syyt olivat kannattavuus- ja kustannussyyt, työvoiman tarpeen vaihtelu kausittain ja päivittäin sekä kiinteistöpalvelualoilla toimeksiantajan tarpeet, työntekijän oma toive ja työvoiman tarpeen vaihtelu viikoittain ja kausittain.

Osa-aikatyön käyttö pääasiallisesti yritysten tarpeista lähtien korostuu kaikilla kolmella palvelualalla verrattuna siihen, että sen pääasiallinen syy olisi työntekijän oma toive tai että molemmat syyt olisivat yhtä tärkeitä.

Tutkimuksessa käytettiin kolmen palvelualan osa- ja kokoaikaisille työntekijöille suunnatun kyselytutkimuksen (osallistujat Palvelualojen ammattiliiton jäsenrekisteristä) ja työnantajapuolelle suunnatun kyselytutkimuksen (toimipaikat Tilastokeskuksen yritysrekisteristä) aineistoja. Lisäksi hyödynnettiin Tilastokeskuksen ja Eurostatin työvoimatutkimusaineistoja sekä eurooppalaista työolotutkimusta vuodelta 2010 ja eurooppalaista yritystutkimuksen aineistoa vuodelta 2004/2005.

 

Lisätietoja

Tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen
puh. 09 2535 7335

Julkaisu

Merja Kauhanen:
Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla
Palkansaajien tutkimuslaitos, Raportteja 33, 2017.

• Julkaisu PDF-muodossa