1. Julkaisuhaku
2. Opiskelijavalintauudistuksen seurantatutkimuksen loppuraportti

Opiskelijavalintauudistuksen seurantatutkimuksen loppuraportti

Kuvaus

Vuosina 2018–2020 toteutetun opiskelijavalintauudistuksen seurauksena korkeakoulut ovat siirtyneet valitsemaan enemmistön opiskelijoistaan todistusvalinnan kautta aiempien ala- tai ohjelmakohtaisten valintakokeiden sijaan ja valintakokeiden sisältöä on uudistettu. Opiskelijavalintauudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa korkeakoulutukseen siirtymistä ja tehostaa opiskelupaikkojen kohdentumista.

Opiskelijavalintauudistuksen seurantatutkimuksen tavoitteena on selvittää, onnistuiko uudistus sen keskeisimmissä tavoitteissaan. Tutkimuksessa tarkastellaan, nopeuttiko uudistus siirtymiä toiselta kolmannelle asteelle ja analysoidaan, johtiko uudistus muutoksiin opiskelupaikkojen kohdentumisessa. Jälkimmäistä kysymystä lähestytään sekä tehokkuus- että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on tarkastella muutoksia valituksi tulleiden opiskelijoiden taustaominaisuuksien jakaumassa. Kiinnostavia taustaominaisuuksia ovat tässä yhteydessä opiskelijoiden perhetausta ja sukupuoli.

Loppuraportissa esitetään kuvailevia tuloksia ns. hakijasuman muutoksista. Hakijasumalla tarkoitetaan vuodesta toiseen opiskelupaikkaa hakevien lukumäärän kasvua. Lisäksi loppuraportissa esitellään kuvailevaa tietoa hakukäyttäytymisen ja opiskelijoiden valikoitumisesta vuosina 2015–2021.

Kuvailevan analyysin lisäksi raportissa esitetään tuloksia todistusvalinnan osuuden lisäämisen vaikutuksista. Siirtyminen koevalinnasta todistusvalintaan kosketti eri aloja eri tavalla. Osassa hakukohteista opiskelijavalinta perustui todistusvalintaa jo ennen valintauudistusta, kun taas koevalintaa laajasti käyttäneillä aloilla opiskelijavalintauudistus lisäsi todistusvalinnan käyttöä merkittävästi. Tämä asetelma mahdollistaa todistusvalintaan siirtymisen vaikutusten tutkimisen.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että uudistus onnistui tehostamaan hakukäyttäytymistä siten, että haut kohdistuivat useampiin hakukohteisiin ja suuremmalla todennäköisyydellä myös kohteisiin, jotka eivät sijainneet hakijan kotipaikkakunnalla. Uudistus näyttää myös onnistuneen nostamaan nuorimpien, 19-vuotiaiden hakijoiden osuutta hyväksytyistä ja paikan vastaanottaneista hakijoista. Nämä tulokset ovat linjassa uudistukselle asetettujen tehokkuustavoitteiden kanssa. Samalla hyväksyttyjen ja paikan vastaanottaneiden opiskelijoiden sukupuolijakaumassa tai sosioekonomisessa taustassa ei havaita merkittäviä vaikutuksia. Tässä yhteydessä ei ole vielä ollut mahdollista tutkia opiskelijavalintauudistuksen vaikutuksia korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Sen sijaan tutkimusten tulosten mukaan uudistus lisäsi paikan vastaanottaneiden todennäköisyyttä hakea uutta opiskelupaikkaa.

Tämän tutkimuksen perusteella uudistus näyttää onnistuneen osassa tavoitteistaan mitä tulee korkeakoulutukseen siirtymisen tehostamiseen. Samalla tutkimus ei löydä positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia sosiaaliseen liikkuvuuteen. Opiskelupaikkojen kohdentumisen tehokkuutta on kuitenkin syytä seurata jatkotutkimuksessa analysoimalla uudistuksen vaikutuksia tutkinnon suorittamisen todennäköisyyteen.

Julkaisun tiedot

Karhunen, H., Pekkarinen, T., Suhonen, T. & Virkola, T. (2022), Opiskelijavalintauudistuksen seurantatutkimuksen loppuraportti, VATT muistiot 67, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.

• ISSN: 1798-0321 (verkkojulkaisu)
• ISBN: 978-952-274-287-2 (verkkojulkaisu)