Lukion ja ammatillisen koulutuksen vaikutus perustaitoihin – uutta tutkimustietoa koulutuspolitiikan tueksi

22.11.2024 Mediatiedote

Tutkimuksessa tarkasteltiin lukioon sisäänpääsyn vaikutusta kognitiivisiin kykyihin ja sosiaalisiin taitoihin Puolustusvoimien peruskokeiden perusteella. Tulokset osoittavat, että suuret tasoerot lukion ja ammatillisen koulutuksen käyneiden testituloksissa johtuvat oppilaiden valikoitumisesta, eivät itse koulutuksen vaikutuksista. Tulokset tuovat uutta tietoa koulutuksen roolista perustaitojen kehittäjänä. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Economics of Education Review -lehdessä.

Kognitiiviset ja sosiaaliset taidot ovat kriittisiä tekijöitä yksilön työmarkkinamenestyksen kannalta, ja niiden kehittäminen on koulutuspoliittisen keskustelun ytimessä. Laaja tutkimuskirjallisuus osoittaa, että näihin perustaitoihin voidaan vaikuttaa erityisesti varhaisessa iässä, mutta toisen asteen koulutuksen roolista niiden muokkaajana on ollut niukasti suoraa näyttöä. Yksi keskeisistä kysymyksistä on, pitäisikö toisen asteen koulutuksen painottaa yleissivistäviä taitoja vai ammatillista osaamista.

Laboren, VATT:n ja Etlan yhteistutkimuksessa analysoitiin Puolustusvoimien peruskokeiden tuloksia, jotka mittaavat kognitiivisia kykyjä ja sosiaalisia taitoja. Testit suoritetaan yleensä 19–20-vuotiaana, heti toisen asteen koulutuksen jälkeen. Tulokset yhdistettiin toisen asteen yhteisvalintarekisteriin, joka sisältää tietoa hakijoiden koulutustoiveista, pisteistä ja koulujen sisäänpääsyrajoista. Näin muodostui luonnollinen koeasetelma, jossa tarkasteltiin sisäänpääsyn vaikutusta rajan läheisyydessä oleville nuorille.

Valikoituminen selittää erot keskimääräisissä tuloksissa 

”Lukion ja ammatillisen koulutuksen käyneiden välillä on merkittäviä eroja testituloksissa, mutta tarkasteltaessa sisäänpääsyrajan läheisyydessä olevia hakijoita erot lähes katoavat. Tämä viittaa siihen, että keskimääräiset erot eivät johdu koulutuksen vaikutuksista, vaan siitä, että lukioon valikoituvat jo lähtökohtaisesti taitavammat oppilaat”, toteaa Laboren tutkija Jani Kuhakoski (ent. Ollikainen) ja jatkaa: 

”Tutkimuksen tulokset pätevät nimenomaan sisäänpääsyrajan tuntumassa oleviin hakijoihin. Näin ollen ei voida poissulkea, että lukion käymisellä voisi olla myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi huippuoppilaiden kognitiivisiin ja sosiaalisiin taitoihin. Kuitenkin sisäänpääsyrajan läheisyydessä olevat hakijat ovat tärkeä ryhmä, kun pohditaan yleissivistävän koulutuksen mahdollista laajentamista.” 

Koulutuksen sisältö ja taitojen kehitys 

Aiemmasta tutkimuksesta tiedetään, että kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja mittaavat testit korreloivat vahvasti myöhemmän työmarkkinamenestyksen kanssa. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että nämä taidot ovat työmarkkinoilla arvokkaita. 

Nyt julkaistun tutkimuksen tulokset tuovat tärkeää lisätietoa koulutuspolitiikan suunnitteluun ja tukevat keskustelua toisen asteen koulutuksen roolista yleissivistävien ja ammatillisten taitojen kehittämisessä. 

Tutkimus on julkaistu arvostetussa Economics of Education Review -lehdessä ja se tehtiin Strategisen tutkimuksen neuvoston Oma linja -hankkeessa ja Suomen Akatemian tuella.

Tutkimus:

Jani-Petteri Ollikainen, Tuomas Pekkarinen, Roope Uusitalo, Hanna Virtanen (2024), Effect of secondary education on cognitive and non-cognitive skills. Economics of Education Review. Volume 103. 