1. Julkaisuhaku
2. Esimerkkiperheet 2025–2027: Hyvätuloisten ostovoima kasvaa, yksinhuoltajien heikkenee – esimerkkiperheet kuvaavat kotitalouksien kasvavaa eriytymistä

Esimerkkiperheet 2025–2027: Hyvätuloisten ostovoima kasvaa, yksinhuoltajien heikkenee – esimerkkiperheet kuvaavat kotitalouksien kasvavaa eriytymistä

Laboren syksyn 2025 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Ostovoiman kasvu kohdistuu työssäkäyville ja hyvätuloisille kotitalouksille. Työtulovähennyksen lapsikorotus parantaa perheellisten tuloja, mutta veromuutosten merkittävimmät hyödyt painottuvat hyvätuloisille kotitalouksille. Yksinhuoltajien ostovoiman kehitys jääkin tarkastelluista perheistä heikoimpien joukkoon.

Työn ja talouden tutkimus LABORE seuraa esimerkkiperhelaskelmissa kahdeksan kuvitteellisen perheen taloudellisen aseman kehitystä. Nämä perheet edustavat laajaa joukkoa suomalaisia kotitalouksia, joihin talouspoliittiset päätökset vaikuttavat toisistaan poikkeavalla tavalla. Kuvitellut kotitaloudet vaihtelevat keskenään suhteessa ansioihin, työmarkkina-asemaan sekä perhe- että asumismuotoon.

Esimerkkiperhe-raportissa käsitellyt kahdeksan kotitaloutta ovat hyvätuloinen perhe, toimihenkilöperhe, työntekijäperhe, yksinhuoltajaperhe, työmarkkinatukea saava yksinasuva työtön, yksinasuva korkeakoulutettu, ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saava työtön sekä eläkeläispariskunta. 

Työmarkkina-asema ja ansiotaso määrittävät ostovoiman kasvua 

Ostovoimakehityksen tärkeimmäksi tekijäksi osoittautuu työssäkäynti ja ansioiden taso. Korkeapalkkaiset työntekijät hyötyvät ansiotuloverotukseen tehtävistä kevennyksistä sekä heidän kulutustottumuksiaan vastaavien tuotteiden ja palveluiden maltillisesta inflaatiosta. Matalatuloisilla etuusleikkaukset syövät hidastuneen inflaation suomat hyödyt. 

Raportissamme tämä kehitys näkyy etenkin hyvätuloisen pariskunnan ostovoimassa, joka kohenee keskimäärin noin 2,5 prosenttia vuodessa. Toimihenkilöperheellä keskimääräinen ostovoiman kasvu on noin 2,0 prosenttia vuodessa. Toisaalta taas yksinhuoltajaperheen ja työmarkkinatukea saavan työttömän ostovoima supistuu noin 0,6 prosenttia vuodessa. 

Asumismuodon vaikutus ostovoimaan hiipuu 

Asumismuodon merkitys kotitalouksien taloudelliselle asemalle on tulevina vuosina pienempi kuin korkeiden asuntolainakorkojen aikana vuosina 2023–2025. Rahapolitiikan keveneminen välittyy asuntovelallisten kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin vuosina 2025–2026 ja vahvistaa näiden kotitalouksien ostovoimaa. Ennakoimme vuokrien nousevan omistusasumisen kustannuksia nopeammin, mikä vähentää viime vuosina asumismuodon perusteella syntynyttä eroa ostovoimassa vuokra- ja omistusasujien välillä. 

Asumismuodon vaikutus näkyy edelleen varsinkin toimihenkilö- ja työntekijäperheiden ostovoimakehityksen eroissa. Asuntovelallisen toimihenkilöperheen ostovoima kasvaa keskimäärin noin 2 prosenttia vuodessa, kun taas vuokralla asuvan työntekijäperheen vastaava luku on noin 0,5 prosenttia. 

Lapsikorotus vahvistaa perheellisten kotitalouksien asemaa 

Vuonna 2026 lapsiperheet hyötyvät veronkevennyksistä, kun työtulovähennyksen lapsikorotusta nostetaan. Yhteishuoltajille tämä merkitsee noin 55 euroa ja yksinhuoltajille 110 euroa enemmän vuodessa huollettavaa lasta kohden. Verohyödyt painottuvat kuitenkin hyvätuloisille perheille. Raportin tulosten mukaan yksinhuoltajien asemaa heikentää asumistuen leikkaus, ja heidän ostovoimansa kasvu jää vähäiseksi. Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavan ostovoiman kehitys on kaikista perheistä heikoimmalla tolalla ja erityisesti työttömyyden pitkittyessä ostovoima heikkenee dramaattisesti.

Esimerkkiperheet -laskelmat 2025–2027 (linkki avautuu 29.10. klo 00.01). Raportti on heti luettavissa ja ladattavissa PDF-muodossa täältä sekä tiedotteen liitteistä.